Dearvvuođat SÁRA bargolanjas / Terveisiä SÁRAn työhuoneelta

(suomeksi alempana)

 

SÁRAs ii leat gullon olu maŋimus áiggiin, muhto Roavvenjárgga bargolanjas lea barggu jođus olles áigge. Giđđat sáddejuvvon jearahallanskovvái oaččuimet 665 vástádusa ja dál geasi ja čavčča áigge mii leat álgán analyseret skoviid dieđuid. Bargu das gal lea, danin go dál skoviid dieđut leat ovdamearkka dihte dakkár hámis:

kvantisöherö

SÁRAs mii smiehttat dál, maid dakkár govat, dego dat bajábealde, iešalddes muitalit. Materiála ja diehtu mis leat, muhto maid mii háliidit dan materiálas jearrat? Dat govva lea okta iskkadeapmi ordnet jearahallanskoviid dieđuid. Dan bargomuttus mis leat lihkus veahkkin čeahpes kvantitatiiva materiála dutkit Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, geat máhttet čilget midjiide dakkár govaid.

LiisaPetri
Liisa Hokkanen ja Petri Kinnunen analyseremin jearahallanskoviid dieđuid.

Sápmelaččaid guoskevaš statistihkalaš dutkamušat leat dahkkon Suomas dušše unnán. Dáža bealde fas leat ollašuhtton viiddis SAMINOR 1 ja 2 dutkamušat sápmelaččaid buresbirgema birra. Dat dutkamušat leat SÁRA veahkkin, go mii smiehttat, makkár gažaldagaid mii háliidit jearrat dán dutkanmateriálas. Lea goit dehálaš muitit, ahte Dáža servodatlaš dilli lea earálágan go Suomas. Danin mii leat SÁRAs olu smiehttan, mo mii sáhttit jearrat dán materiálas gažaldagaid, mat leat dehálaččat Suoma beal sápmelaččaide. Dán materiála dulkomis mis leat veahkkin ovddit joavkoságastallamat ja ovttaskas olbmuid jearahallamat. Dain sámeguovllu olggobealde orru sápmelaččat buktit ovdan iežaset vásáhusaid ja áššiid, mat leat dehálaččat sin árgabeaivvis. Dál mii sáhttit jearahallanskoviid dieđuiguin dárkkistit, leago sáhka viidásut statistihkain oidno fenomenain. Sáhttá maid leat, ahte skoviid dieđuin boahtá ovdan juoidá, mii ii leat boahtán ovdan ollenge joavkoságastallamiin iige ovttaskas olbmuid jearahallamiin. Dat lea duođai gelddolaš bargomuddu!

 

Vuosttas bohtosiid birra leimme Lydiain muitaleamen 29.9 Anáris Sámedikki ordnen Elektrovnnalaš bálvalusat sámegillii-bargobajis. Anáris geahčaime SÁRA jearahallanskovvái vástidan olbmuid dárbbu geavahit sámegielat bálvalusaid. Das geavaheimme veahkkin olbmuid juohkima ahkejovkkuide sápmelaččaid historjái vuođđuduvvi málle mielde. Orru, ahte materiálas boahtá ovdan erenomážit nuorra ollesolbmuid dárbu sámegielat bálvalusaide. Dat lea dehálaš diehtu boahttevuođa bálvalusaid plánemis danin go dábálaččat nuorra, bargoahkásaš olbmuid eai jurddašuvvo dakkár joavkun, mii erenomážit dárbbašivččii bálvalusaid.

 

Maŋŋeleabbo čakčat mii bovdit gávpotsámeservviid mielde sierra bargobadjái dulkot dutkanmateriála ovttas minguin. Gulahallat, jaskesvuođas fuolatkeahttá SÁRA bargu lea olles fárttas!

 


 

SÁRAsta ei ole paljon kuulunut viime aikoina, mutta Rovaniemen työhuoneella tapahtuu koko ajan. Keväällä lähetettyyn kyselylomakkeeseen saimme 665 vastausta ja kesän ja syksyn aikana olemme alkaneet analysoida lomakkeilla saatuja tietoja. Työtä on riittänyt, sillä tässä vaiheessa lomakkeiden tiedot näyttävät esimerkiksi tältä:

kvantisöherö

SÁRAssa pähkäillään nyt, mitä yllä näkyvän kuvan kaltaiset kuviot oikeastaan kertovat. Aineistoa ja tietoa on, mutta mitä me haluamme aineistolta kysyä? Yllä näkyvä kuva on yksi yritys järjestää lomakkeilla kertynyttä tietoa. Tässä vaiheessa meillä on onneksi apunamme kokeneet kvantitatiivisen aineiston tutkijat Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, jotka osaavat selittää meille yllä näkyvän kuvan kaltaisia kuvioita.

LiisaPetri
Liisa Hokkanen ja Petri Kinnunen analysoimassa kyselylomakkeiden tietoja. 

Saamelaisia koskevaa tilastollista tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Norjassa sen sijaan on toteutettu muun muassa laajat SAMINOR 1 ja 2-tutkimukset saamelaisten hyvinvointiin liittyen. Näistä tutkimuksista on SÁRAlle apua, kun mietimme, mitä kysymyksiä haluamme aineistoltamme kysyä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Norjan yhteiskunnallinen konteksti on erilainen kuin Suomessa ja siksi olemme SÁRA:ssa miettineet, miten osaisimme kysyä aineistolta Suomen saamelaisyhteisön kannalta tärkeitä kysymyksiä. Aineiston tulkinnassa meillä on apuna aiemmat käydyt ryhmäkeskustelut ja yksilöhaastattelut. Niissä saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset nostivat esiin omia kokemuksiaan ja omasta mielestään tärkeitä asioita arkeensa liittyen. Nyt voimme kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen avulla tarkistaa, onko kyse laajemmista, tilastollisella tasolla näkyvistä ilmiöistä. Voi myös olla, että lomakkeilla kerätyistä tiedoista nousee esiin asioita, jotka eivät tulleet esiin ryhmäkeskusteluissa eivätkö yksilöhaastatteluissa. Nyt ollaan siis jännittävän työvaiheen äärellä!

 

Ensimmäisiä tuloksia esittelimme 29.9.2017 Inarissa Saamelaiskäräjien järjestämässä Sähköiset palvelut saamen kielillä-työpajassa. Inarissa tarkastelimme SÁRA:n kyselyyn vastanneiden halukkuutta käyttää saamenkielisiä palveluita alustavan Suomen saamelaisten historiaan perustuvan ikäryhmäjaon mukaan. Näyttäisi, että aineistosta nousee esiin ainakin nuorten aikuisten saamelaisten halu käyttää saamenkielisiä palveluita. Tämä on tärkeää tietoa tulevaisuuden palvelujen suunnittelulle, sillä yleensä nuoria työikäisiä ei pidetä palveluja erityisesti tarvitsevana ryhmänä.

 

Myöhemmin syksyllä tulemme kutsumaan myös kaupunkien saamelaisyhdistykset mukaan työpajaan tulkitsemaan aineistoa. Pysykää siis kuulolla, hiljaisuudesta huolimatta täällä ollaan työn touhussa koko ajan!

 

 

Mainokset

Sápmelaččaid vásáhusat bálvalusaid ovddideami vuođđun / Saamelaisten kokemukset palvelujen kehittämisen pohjaksi

Álbmotealáhatlágadusa sámegielat bálvalusat leat dál moadde beaivvi ságastahttán sosiála medias. Ságastallan álggii, go ÁEL šállošii , ahte olbmot geavahit dan sámegielat bálvalusaid unnán.  SÁRA fuomášuhttii, ahte sáhka ii leat das, ahte olbmot eai háliidivčče geavahit sámegielat bálvalusaid muhto dutkamušaid  vuođul olbmot eai vealtatkeahttá háliit geavahit bálvalusaid dakkár hámis, mo dat leat dál ordnejuvvon . SÁRA hástalii ÁELa váldit sápmelaččaid mielde hábmet bálvalusaid nu, ahte dat buorebut vástidit sápmelaččaid dárbbuide.  ÁEL lea dál lohpidan váldit hástalusa vuostá. SÁRA lea ilus ÁELa jođánis reageremis.

 

Maŋimus beivviid áigge olbmot leat olu muitalan sin vásáhusaid ja čuolmmaid ÁELa bálvalusain. Orru, ahte olbmot duođai háliidit geavahit bálvalusaid. Dat ságastallan ja olbmuid vásáhusat sáhtášedje leat buorre vuolggasadji bálvalusaid ovddideapmái.

 

Dat, man álki bálvalusaid lea oažžut ja geavahit, váikkuhit olu olbmuid beaivválaš válljejumiide bálvalusaid ektui. Lassin maid dat, man hohpolaš ja dehálaš áššis lea sáhka, váikkuhit válljejumiide. Álo ii leat sáhka albma válljenvejolašvuođas, vaikko nu sáhtášii jurddašit. Jos bálvalusa oažžu iežas eatnigillii dušše dihto vahkkobeaivvis, sáhttágo áššehaš vuordit dan rádjái vai háliidago son dikšut ášši dalán? Nama leago bálvalusaid ja skoviid álki gávdnat neahtas? Sáhttágo skoviid deavdit sámegillii vai fertego skoviid printet? Fertego máhttit suomagiela, vai sáhttá diŋgot sámegielat dulkka ovddalgihtii? Gii dulko persovnnalaš áššiid ja gulahallágo áššehaš eiseválddiin?

 

Ovdamearkka dihte daid gažaldagaid bokte lea ávkkálaš ovttas sámi áššehaččaiguin dutkat ÁEL:a sámegielat bálvalusaid doaibmama ja hutkat ođđa čovdosiid dasa, mo bálvalusat doaimmašedje buorebut. Ovdamearkka dihte earálágan máhcahan- ja kommenterenvejolašvuođaid sáhttá viehka álkit fállat neahtas.

 

Sámi giellaláhka ja dan bokte vuoigatvuohta oažžut sámegielat bálvalusaid lea leamaš fámus jagis 2003. Áigi goit rievdá ja olbmuid dárbbut bálvalusaid ektui muhttašuvvet, nugo dál sáhttá fuomášit das, mo dárbu dikšut áššiid neahtas lea boahtán ovdan. Nugo buot bálvalusaid, maid sápmelaččaid guoskevaš bálvalusaid birra lea buorre čoaggit jeavddálaččat máhcahaga vai dihtet, leatgo bálvalusat bisson olbmuid muhttašuvvi dárbbuid mielde. ÁEL čájeha dál buorre ovdamearkka. Livččiigo dat juoidá mas maid eará eiseválddit sáhtášedje geahččat ovdamearkka?

 


 

Kansaneläkelaitoksen saamenkieliset palvelut ovat nyt muutaman päivän ajan puhuttaneet sosiaalisessa mediassa. Keskustelu alkoi, kun Kela pahoitteli, että ihmiset käyttävät vain vähän sen tarjoamia saamenkielisiä palveluita. SÁRA huomautti, että kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset haluaisi käyttää saamenkielisiä palveluita, mutta tutkimusten  perusteella ihmiset eivät välttämättä halua käyttää palveluita sellaisessa muodossa, jossa niitä nyt tarjotaan. SÁRA haastoi Kelan ottamaan saamelaiset mukaan palvelujen kehittämiseen niin, että palvelut vastaisivat paremmin saamelaisten tarpeeseen.  Kela on luvannut ottaa haasteen vastaan.  SÁRA on iloinen Kelan nopeasta reagoinnista.

 

Viimeisten päivien aikana ihmiset ovat kertoneet paljon kokemuksistaan ja ongelmistaan Kelan palveluihin liittyen. Vaikuttaa, että saamelaiset todella haluavat käyttää palveluita. Tämä keskustelu ja ihmisten kokemukset voisivat olla hyvä lähtökohta palvelujen kehittämiselle.

 

Palvelujen saavutettavuus ja käyttäjäystävällisyys vaikuttavat olennaisesti ihmisten päivittäisiin palveluvalintoihin. Lisäksi palvelutarpeen kiireellisyys ja tärkeys ohjaavat päätöstä. Aina ei ole kyse todellisesta valinnanmahdollisuudesta, niin kuin äkkiä tulee ajatelleeksi. Jos omakielistä palvelua saa vain tiettynä päivänä viikossa, voiko asiakas odottaa siihen asti vai haluaako hän saada asiansa käsiteltäväksi jo aiemmin? Entä ovatko palvelut ja lomakkeet helposti löydettävissä netissä? Voiko lomakkeita täyttää netissä saamenkielisinä vai täytyykö tulostaa ja asioida paperilomakkeen avulla? Täytyykö asiakkaan osata suomen kieltä, jotta voi tilata saamenkielisen tulkin puhelinpalvelun kautta etukäteen? Kuka tulkkaa arkaluonteisia asioita ja miten tulee ymmärretyksi?

 

Muun muassa näiden kysymysten kautta on hyödyllistä lähteä yhdessä saamelaisten kehittäjäasiakkaiden kanssa tarkastelemaan Kelan saamenkielisten palvelujen käytettävyyttä sekä löytää uusia ratkaisuja palvelumuotoilujen parantamiseksi. Erilaiset nettipohjaiset, palaute- ja keskustelualustat tarjoavat joustavia ja suhteellisen helposti toteutettavia ratkaisuja tämän toteutukseen.

 

Saamen kielilaki ja sen kautta oikeus saada saamenkielisiä palveluita on ollut voimassa vuodesta 2003. Aika ja ihmisten tarpeet palvelujen suhteen kuitenkin muuttuvat, kuten nyt voi huomata siitä, miten nettiasioinnin tarve on noussut esiin. Kuten kaikista palveluista, myös saamelaisia koskevista palveluista on hyvä kerätä säännöllisesti palautetta, jotta tiedetään, ovatko palvelut pysyneet ihmisten muuttuvien tarpeiden mukana. Kela näyttää nyt hyvää esimerkkiä. Olisiko siinä jotain, mistä muut viranomaiset voisivat katsoa mallia?

 

Skovvi poasttas – dutki jurdagat / Lomake postissa – tutkijan mietteitä

Giđđa lea guhkkin, beaivváš báitá ja muohttagat suddet. SÁRA jearahallanskovvi lea dál vuolgán poastta fárus. Skovi ráhkadeamis mii leat bargan ovttas sámeservviiguin ja sámedikkiin. Sii leat beassan buktit iežaset oainnuid ja doaivagiid skovvái.

 

Lea dehálaš čielggadit, dustetgo sápmelaččat gávpotbirrasis buktit ovdan dan, ahte sii leat eamiálbmot. Dutkin ja iešge sápmelažžan doaivvun, ahte nu ollugat go vejolaš vástidivčče dán jearahallamii, danin go dieđuin iskat buoridit sápmelaččaid bálvalusaid oažžuma sihke ovttaveardásašvuođa ollašuvvama čuovvuma. Lea miellagiddevaš diehtit, mo mii veadjit unna álbmogin dáistalit sámegiela ja kultuvrra sirdimis maŋisbohttiide ja mo sámekultuvrra hámiid, vieruid ja árvvuid sáhttá ollašuhttit gávpotlačča eallimis. Vai jávkágo sápmelašvuohta vehážiid mielde gávpogiin dán bálvalanortnega bokte, mii ii dovdda doarvái earáláganvuođa?

 

Ieš lean vuosttas buolvva gávpotlaš ja dovddan gávpogis orru sápmelaččaid eallindili ja hástalusaid bures. Iežan muitalus lea dakkár:

 

Lean orron Ohcejogas mu vuosttas 20 jagi. Dan maŋŋá fárrejin studeret Roavvenjárgii. Dan maŋŋá go lean válmmaštuvvan, lean leamaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi eará bargobáikkiin sámeguovllus. Mu bárdni riegádeami maŋŋá lean ássán bissovaččat Roavvenjárggas. Mii dáistaleimmet vuos gándda sámegielat beaivedivššuin ja de sámegielat skuvlaoahpahusain. Dakkár dábálaš muitalus. Nu váigat go vejolaš fievrridit máná bálvalusaide. Skuvllas ii lean dalle sámegiela oahpahus, fertii gaskkan beaivvi fievrridit beaiveruktui sámeoahpahussii. Ja go áigi golai doarvái, de gándda háliidiige suomastit. Nu ollašuvai dat vuoigŋa, ahte ”diihan gal birgebehtet suomagielain”.

 

Mu bárdni Paulus lea goittotge dáppe gávpogis mannan šlivgut Kemijoki gáddái. Son movttáskii guolásteamis Ohcejogas, go guolástii su ednuin Deanus.

 

Paulus kalassa

 

Kevät on jo pitkällä, aurinko paistaa ja lumet sulavat. Olemme saaneet SÁRA-hankkeen kyselylomakkeen lähtemään postiin. Kyselylomakkeen laatimisessa olemme tehneet yhteistyötä saamelaisyhdistysten ja saamelaiskäräjien kanssa. He ovat voineet tuoda omat näkemyksensä ja toiveensa kyselylomakkeeseen.

 

Tärkeätä on selvittää uskaltavatko saamelaiset kaupunkiympäristössä tuoda esille sen, että ovat alkuperäiskansan edustajia.  Tutkijana ja itsekin saamelaisena toivon, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn, sillä tiedon avulla pyritään parantamaan saamelaisten palvelujen saatavuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaa.  On kiinnostavaa tietää, miten me jaksamme pienenä vähemmistönä taistella saamen kielen ja kulttuurin siirtymisestä jälkipolville ja miten saamelaiskulttuurin muotoja, tapoja ja arvoja voi toteuttaa kaupunkilaisen elämässä. Vai häviääkö saamelaisuus vähä vähältä kaupungeissa palvelujärjestelmän kautta, joka ei tunnista riittävästi erilaisuuksia?

 

Itse olen ensimmäisen polven kaupunkilainen ja tunnen kaupungissa asuvien saamelaisten elämäntilanteet ja haasteet hyvin. Oma tarinani on tällainen:

Olen asunut ensin Utsjoella kaksikymmentä ensimmäistä vuottani. Sen jälkeen muutin opiskelemaan Rovaniemelle. Valmistuttuani olen ollut sosiaali-ja terveydenhuollon alalla eri työpaikoissa saamelaisalueella. Poikani syntymän jälkeen olen asettunut Rovaniemelle asumaan pysyvästi. Ensimmäinen taistelu käytiin pojan saamenkielisen päivähoidon kanssa ja sitten saamenkielen kouluopetuksen kanssa. Sellainen tyypillinen tarina. Mahdollisimman vaikea kuljettaa palveluihin. Koulussa ei ollut tuolloin opetusta, piti kesken päivää kuljettaa päiväkotiin saamen opetukseen. Ja kun tarpeeksi kauan meni, niin poika halusi puhuakin suomea. Eli toteutui se asenne että ”tehän kyllä pärjäätte suomenkielellä. ”

 

Poikani Paulus on kuitenkin mennyt täällä kaupungissa Kemijoen rantaan kalaan.  Hänelle tuli kalastusinnostus Utsjoella käydessä, kun kalasti enonsa kanssa Tenolla.

Juovllaid vuordimin / Joulun odotusta

Suomeksi alempana.

Mii eallit dál skábmaáiggi. Olgun lea alit skábmačuovga. Lean álo liikon dan ráfáiduhtti váikkuhusas. Dál fuomášan maid, ahte lea láđasmánnu. Juovllat lahkonit gulul, juovlahoahpuin fuolatkeahttá.

 

Čavčča áigge mii leat válmmaštallan jearahallanskovi ovttas sámeservviiguin ja dutkiiguin. Mii leat smiehttan ja hábmen gažaldagaid ain ođđasit ja ođđasit vai gávpogiid sápmelaččaid jietna gullosii. Mii leat oassalástan  maid máŋgga semináraide ja ordnen iešge guovtte. Nubbi gieđahalai sámi árabajásgeassima gávpogiin ja nubbi fas sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid sajádaga. Seminárain mii leat oahpásmuvvan sihke politihkalaš váikkuheddjiiguin, dutkiiguin ja olbmuiguin, geainna lea árgabeaivásáhus dain áššiin.

 

Skovi lassin mii leat hábmegoahtán gažaldagaid ovttaskas olbmuid jearahallamiidda. Mii áiggut jearahallat olbmuid, geainna leat earálágan dilit eallimis. Dasa laktása maid sámi doaibmahehttejuvvon dahje lámisolbmuid jearahallamat, maid mii bargat ovttasbarggus davviriikkalaš dutkanprošeavttain, mii čielggada sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid sajádaga. Mii doaivvut, ahte beassat jearahallat olbmuin sin iežaset eatnigillii. Mii álgit jearahallat ođđajagimánus, go beaivváš fas ihttá.

 

Mii sávvat ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi buohkaide!

 

Elsa, Lydia ja Tuuli

 

—–

 

Elämme kaamoksen aikaa. Ulkona on kaamoksen sininen valo. Olen aina pitänyt sen rauhoittavasta vaikutuksesta. Nyt huomaan että on täyden kuun aika.  Joulun aika lähestyy hiljalleen, joulukiireistä huolimatta.

 

Syksyn aikana olemme työstäneet kyselylomaketta yhdessä saamelaisyhdistysten ja tutkijoiden kanssa. Olemme miettineet ja muotoilleet kysymyksiä uudestaan ja uudestaan, jotta saisimme kaupungeissa asuvien saamelaisten äänen kuuluviin. Olemme osallistuneet moniin seminaareihin ja järjestäneet itsekin kaksi. Toinen käsitteli saamelaista varhaiskasvatusta kaupungeissa ja toinen saamelaisten vammaisten asemaa. Seminaareissa olemme tutustuneet niin poliittisiin vaikuttajiin, tutkijoihin kuin ihmisiin, joilla on arkipäivän kokemusta näistä asioista.

 

Lomakkeen lisäksi olemme muotoilleet kysymyksiä yksittäisten ihmisten haastatteluihin. Aiomme haastatella eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Tähän liittyvät myös saamelaisten vammaisten haastattelut, joita teemme yhteistyössä pohjoismaisen tutkimusprojektin kanssa, jossa selvitetään saamelaisten vammaisten asemaa. Toivomme, että pääsemme haastattelemaan ihmisiä heidän äidinkielillään. Aloitamme haastattelut tammikuussa, kun aurinko taas näyttäytyy.

 

Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

 

Elsa, Lydia ja Tuuli

Čuovo seminára neahtas / Seuraa seminaaria netissä

Sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid vuoigatvuođat-seminára Roavvennjárggas 10.11.2016 d. 9.30-16.00. Sáhtát čuovvut seminára dáppe.

 

Saamelaisten vammaisten oikeudet-seminaari Rovaniemellä 10.11.2016 klo 9.30-16.00. Voit seurata seminaaria täällä.

 

Rights for Sámi persons with disabilities-seminar in Rovaniemi 10.11.2016  at 9.30-16.00. You can follow the seminar here.