Báddejuvvon loahppaseminára / Nauhoitettu loppuseminaari

Dás beasat geahččat SÁRA Buorre eallin gávpogis-seminára. Sámegielat osiin leat suomagielat teavsttat.

 

Tästä pääset katsomaan SÁRAn Hyvä elämä kaupungissa-seminaaria. Saamenkieliset osat on tekstitetty suomeksi.

 

Giitu buot oassálasttiide! / Kiitos kaikille osallistujille!

Mainokset

Čuovo seminára odne / Seuraa seminaaria tänään

Bures boahtin čuovvut SÁRA seminára odne d.12 ovddosguvlui streama bokte!

Tervetuloa seuraamaan SÁRAn seminaaria tänään klo 12 eteenpäin streamin kautta!

 

Streamii beasat dás / Streamiin pääset tästä

 

Prográmma / Ohjelma

 

 

SÁRA bohtosat sápmelaččaid vásihan vealaheamis / SÁRAn tuloksia saamelaisten kokemasta syrjinnästä

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

SÁRA – sápmelaččaid buresbirgen ja ovttaveardásašvuohta-dutkamuša  jearahallamii vástidan olbmuin juohke goalmmát lei vásihan vealaheami etnalaš duogáža dihte. Buot eanemusat vealaheami ledje vásihan dat, geainna leat nana čanastagat sámekultuvrii ja geat geavahit olu sámegielaid – sis bealli ledje vásihan vealaheami etnalaš duogáža dihte. Erenomážit sámegielaid geavaheapmi ja gávtti geavaheapmi almmolaš báikkiin orrut lasihit vealaheami.

 

Sápmelaččaid vásihan vealaheapmi lea sihke njuolga kommeanttaid, givssideapmi ja jaskes, servodaga struktuvrraide čihkkojuvvon vealaheapmi. Lea hui fuolastuhtti, ahte vealaheami čuohcá justa daid sápmelaččaide, geat buktet iežaset giela ja kultuvrra oidnosii árgabeaieallimis. Dat sáhttá dagahit dan, ahte olbmot álget čiehkat iežaset identitehtaid vai garvet vealaheami.

 

Sápmelaččaid vásihan vealaheamis ii leat sáhka dušše ovttaskas diliin, muhto vásáhusain, mat leat čoggon olbmo olles eallima áigge. Maid ovddit sohkabuolvvaid vásáhusat ovdamearkka dihte ásodagain sirdašuvvet ovddosguvlui nuorabuidda, go olbmuin eai leat vejolašvuođat gieđahallat iežaset vásáhusaid. Váldoálbmot ii dávjá fuomáš sápmelaččaid vásihan vealaheami, go sápmelaččat lávet čiehkat dan. Oassi vástideddjiin buvttii ovdan, ahte maŋimus jagiid áigge Suomas buot vehádagaid guoskevaš jurddašanvuogit leat šaddan garraseabbon ja dat oidno maid sápmelaččaid vásihan vealaheamis.

 

Erenomážit mánnábearrašiid leat vásihan vealaheami. SÁRA jearahallamii vástidan mánnábearrašiin, geainna leat nana čanastagat sámekultuvrii, 64% muitaledje, ahte leat vásihan vealaheami etnalaš duogáža dihte. 

 

Dutkin ja maid sámi eadnin lean fuolas, mo vealahanvásáhusat váikkuhit boahttevaš buolvvaide. Mis váilot árgabeaieallimis bargoneavvut, mainna gieđahallat vealaheami. Go in máhte gieđahallat iežan vásáhusaid, muhto mánná oaidná mu hámis, ahte ná galgá reageret, ahte figgan čiehkat ášši, de son oahppá doaibmat seamma láhkai. Vealahanvásáhusat leat máŋgii nu bávččagat, ahte daid birra lea hui váttis hállat geasage.

 


 

SÁRA– saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus-tutkimuksen kyselyyn vastanneista joka kolmas oli kokenut syrjintää etnisen taustansa vuoksi. Eniten syrjintää olivat kokeneet ne, jotka ovat vahvasti kiinnittyneitä saamelaiskulttuuriin ja käyttävät paljon saamen kieliä – heistä puolet on kokenut syrjintää etnisen taustansa vuoksi. Erityisesti saamen kielten ja esimerkiksi saamenpuvun käyttäminen julkisesti näyttäisivät altistavan syrjinnälle.

 

Saamelaisten kokema syrjintä on sekä suoria kommentteja, pilkantekoa että hiljaista, yhteiskunnan rakenteissa olevaa. Syrjinnän kohdistuminen erityisesti niihin saamelaisiin, jotka tuovat kielensä ja kulttuurinsa esiin arjessaan, on huolestuttavaa. Se voi johtaa saamelaisen identiteetin piilottamiseen syrjinnän välttämiseksi.

 

Saamelaisten kokemassa syrjinnässä ei ole kysymys yksittäisistä tapahtumista vaan koko ihmisen elämän aikana kertyneistä kokemuksista. Myös aikaisempien sukupolvien kokemukset esimerkiksi asuntoloissa siirtyvät eteenpäin nuoremmille, kun ihmisillä ei ole mahdollisuuksia käsitellä kokemuksiaan. Tutkimuksessa tuli esiin, että juuri syrjinnästä vaikenemisen takia saamelaisten kokema syrjintä jää usein valtaväestöltä huomaamatta. Osa vastaajista nosti esiin, että asenteet kaikkia vähemmistöjä kohtaan ovat Suomessa kiristyneet viime vuosina ja se heijastuu myös saamelaisten kokemaan syrjintään.

 

Erityisesti lapsiperheet kokevat syrjintää. SÁRA:n kyselyyn vastanneista, vahvasti saamelaiseen kulttuuriin kiinnittyneistä lapsiperheistä 64% kertoi kokeneensa syrjintää etnisen taustansa vuoksi.

 

Tutkijana ja saamelaisena äitinä olen huolissani, miten syrjintäkokemukset vaikuttavat tuleviin sukupolviin. Meiltä puuttuu arjessa työkalut käsitellä syrjintää. Kun en itse osaa käsitellä kokemaani syrjintää vaan yritän piilotella sitä, lapsi oppii saman tavan reagoida kuin minä. Syrjintäkokemukset ovat monesti niin kipeitä, että niistä on hankala puhua ääneen kenellekään.

Seminára stream / Seminaarin stream

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

SÁRA ordnen Buorre eallin gávpogis – sápmelaččaid buresbirgen ja bálvalusat sámeguovllu olggobealde -seminára sáhttá duorastaga 13.9.2018 čuovvut maid streaman čujuhusas

https://www.youtube.com/channel/UCpQLohLd15sQ8GgwkbqZBrQ/live

 

Sáhkavuorut leat sihke davvisáme-, suoma- ja eaŋgalsgillii. Váidalahtti dulkon ii gulo streamas, muhto stream báhcá Youtubei seminára maŋŋá ja sámegielat sáhkavuorut tekstejuvvot suomagillii.

 

Seminára beaivviduvvon prográmma gávnnat dás.

 

 

SÁRA:n järjestämää Hyvä elämä kaupungissa – saamelaisten hyvinvointi ja palvelut saamelaisalueen ulkopuolella – seminaaria voi torstaina 13.9.2018 seurata myös streamina osoitteessa

https://www.youtube.com/channel/UCpQLohLd15sQ8GgwkbqZBrQ/live

 

Puheenvuoroja on pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Ikävä kyllä tulkkaus ei kuulu streamissa, mutta stream jää Youtubeen seminaarin jälkeen ja saamenkieliset puheenvuorot tekstitetään suomeksi.

 

Seminaarin päivitetyn ohjelman löydät täältä.

 

Sámegielat bálvalusaide dárbu olles Suomas / Saamenkielisille palveluille tarvetta koko Suomessa

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

Jo badjel beali Suoma sápmelaččain orru sámeguovllu olggobealde, meastá 200 sierra gielddas. SÁRA bohtosiin boahtá ovdan, ahte sámeguovllu olggobeallái leat šaddan erenomáš sámeváibmosat. Ovdamearkka dihte Roavvenjárgii, Oului, oaivegávpotguvlui ja Tampere ja Jyväskylä guvluide leat šaddan váibmosat, mat aktiivvalaččat ovddidit sámegielaid ja sámekultuvrra. Sámeváibmosiid šaddan dihto gávpogiidda lea dagahan maid dárbbu ordnet dain gávpogiin sámegielat bálvalusaid, erenomážit sámegielat árabajásgeassima ja sámegielaid oahpahusa. Gávpogiid bálvalusvuogádagain leamaš bággu reageret ođđa dárbbuide.

 

Bálvalusaid ordnejeaddjit leat jo álgán ohcat ođđalágan čovdosiid, dego ovdamearkka dihte Helssegis, gos álggahii mannan vahkus vuosttas guovttegielat sáme-suomaluohká sámeguovllu olggobealde. Dálá bálvalusat leat goit dušše vuosttas lávki. SÁRA jearahallanskovi vástádusain bođii ovdan, ahte sámegielat árabajásgeassima sámeguovllu olggobealde háliidivčče geavahit vihta gearddi eanet vástideaddjit, go veardida daidda vástideddjiide, geat dál geavahit dan bálvalusa.

 

Sámegielat bálvalusaid dárbu sámeguovllu olggobealde lea bissovaš

 

SÁRA jearahallandutkamušas bođii ovdan čielga treanda das, ahte nuorat ahkebuolvvat háliidit geavahit sámegielat bálvalusaid eanet go boarrásut ahkebuolvvat. Dat oidno dál erenomážit nuorra bearrašiid dárbbašan árabajásgeassin- ja skuvlabálvalusain, muhto maid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain. Dutkamušas bođii ovdan maid dat, ahte dušše unna oassi gávpogiin orru sápmelaččain pláne fárrema sámeguvlui. Orru, ahte sámegielat ja sámekultuvra leat sajáiduvvamin oassin gávpogiid ja daid bálvalusvuogádagaid.

 

 

 

Jo yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, lähes kahdessasadassa eri kunnassa. SÁRAn tuloksissa nousee esiin, että saamelaisalueen ulkopuolelle on muodostunut muutamiin kaupunkeihin isompia saamelaiskeskittymiä. Esimerkiksi Rovaniemelle, Ouluun, pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Jyväskylään on muodostunut aktiiviset saamen kieliä ja saamelaiskulttuuria ylläpitävät saamelaisyhteisöt. Saamelaisten keskittyminen tiettyihin kaupunkeihin on tuonut mukaan tarpeen järjestää saamenkielisiä palveluita, erityisesti saamenkielistä varhaiskasvatusta ja saamen kielten opetusta. Kaupunkien palvelujärjestelmien on ollut pakko reagoida muutokseen.

 

Palvelunjärjestäjät ovat jo lähteneet etsimään uudenlaisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi Helsingissä, jossa aloitti viime viikolla ensimmäisenä kaupunkina saamelaisalueen ulkopuolella kaksikielinen saame-suomi-luokka. Tämänhetkiset saamenkieliset palvelut ovat kuitenkin vasta alkua. SÁRAn yselytutkimuksessa tuli ilmi, että saamenkielistä varhaiskasvatusta haluaisi käyttää viisinkertainen määrä vastaajia suhteessa siihen, ketkä palvelua nyt käyttävät.

 

Saamenkielisten palvelujen tarve saamelaisalueen ulkopuolella on pysyvä ilmiö

 

SÁRAn kyselytutkimuksessa tuli esiin selkeä trendi siinä, että nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia halukkaampia käyttämään saamenkielisiä palveluita. Tämä näkyy nyt erityisesti nuorten perheiden tarvitsemissa varhaiskasvatus- ja koulupalveluissa, mutta sama trendi koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Tutkimuksessa selvisi myös, että vain harva kaupungissa asuva saamelainen suunnittelee muuttoa saamelaisalueelle. Näyttäisi siltä, että saamen kielet ja saamelainen kulttuuri ovat tulleet kaupunkeihin ja niiden palvelujärjestelmiin jäädäkseen.