Avaimia yhdenvertaisuuteen

Čuovo Čoavdagat ovttaveardásašvuhtii-seminára / Seuraa Avaimia yhdenvertaisuuteen-seminaaria

 

dás / tästä

 

Seminára álgá d. 9. Bargobajiid ja borranbottu áigge stream ii doaimma, iskka ođđasit maŋŋeleabbo.

 

Seminaari alkaa klo 9. Työpajojen ja ruokatauon aikana stream ei toimi, yritä uudestaan myöhemmin.

 

Seminára prográmma sáhttá lohkat dás / Seminaarin ohjelmaa pääset katsomaan tästä

 

Čoavdagat ovttaveardásašvuhtii-seminára sáhttá čuovvut SÁRA-siidduin 30.9/ Avaimia yhdenvertaisuuteen-seminaaria voi seurata SÁRA:n sivuilla 30.9

SÁRA lea mielde ordnemin Čoavdagat ovttaveardásašvuhtii-seminára 30.9. SÁRA neahttasiidduidde ihtá bearjadaga iđđedis d. 9 stream-liŋka, mas seminára sáhttá čuovvut gáiddusin. Loga lasi seminára birra dás

 

SÁRA on mukana järjestämässä Avaimia yhdenvertaisuuteen-seminaaria 30.9. SÁRAn nettisivuille ilmestyy perjantaiaamuna klo 9 stream-linkki, josta seminaaria voi seurata etänä. Lue lisää seminaarista täältä

Geas leat návccat gáibidit? / Kenellä on voimia vaatia?

Suomeksi alempana.

 

Stuorámus oassi Suoma sámemánáin, jo 74%, orru sámeguovllu olggobealde. Sis juohkehaččas livččii árabajásgeassinlága 1973/36 11§ mielde vuoigatvuohta árabajásgeassimii iežaset eatnigillii. Jearaldat sámi árabajásgeassimii lea lassanan stuorra gávpogiin ja dál jo sullii 50 mánná oassálastet sámi árabajásgeassimii Roavvenjárggas, Oulus ja Helssegis. Mearri lea goit dušše unna oassi gávpogiin orru sámemánáin.

 

SÁRA-fidnu lea deaivan gávpogiin orru sápmelaččaid joavkoságastallamiin jagis 2016 ja ságastallan singuin Roavvenjárggas, Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs ja Oulus. Joavkoságastallamiin bođii ovdan erenomážit sámi árabajásgeassima mearkkašupmi sámebearrašiidda. Dat lea dál meastá áidna sámegielat buresbirgenbálvalus sámeguovllu olggobealde.

 

Ságastallamiin bođii ovdan, ahte juohke gávpogis, gos lea sámi árabajásgeassin, bálvalusa leat vuos gáibidan ovttaskas, aktiivvalaš bearrašat. Árabajásgeassinlagas fuolatkeahttá gielddain ii leat leamaš diehtu geatnegasvuođas ordnet sámegielat bálvalusa, muhto bearrašat leat gártán ain ođđasit čilget gielddaide, manin gielddat fertet ordnet dakkár bálvalusa, smiehttat mo bálvalusa sáhtášii geavatlaččat ordnet ja leat mielde vel bargiid rekryteremisge. Sámi árabajásgeassima gáibideapmi leamaš bearrašiidda guhkes, mohkkái ja maid muhtumin duššástuvvi proseassa eallima muttus, goas árgabeaieallimis unna mánáiguin lea muđuige hoahppu.

 

Joavkoságastallamiin bođii ovdan, ahte gávpogis orru sámebearrašat addet árvvu daid bearrašiid bargui, geat leat vuosttamužžan gáibidan sámegielat bálvalusaid. Das fuolatkeahttá dušše moattis livččii alddis seammá návccat aktivismii. Dat oidno gielddaide ja serviide, mat ordnet bálvalusaid, nie, ahte go olbmuin jerret gallis lea dárbu bálvalussii, dávjá dušše moadde bearraša almmuhit ahte dárbbašit sámi árabajášgeassima. Go bálvalus álgá ja lea plánejuvvon daid moadde bearrašii, geat leat ovddalgihtii almmuhan, de fáhkkestaga mielde háliiditge maid olu diekkár bearrašat, geaid birra bálvalusa ordnejeaddjis ii leat leamaš diehtu. Orošii leamen nu, ahte olbmuin gal lea miella geavahit sámi árabajásgeassinbálvalusaid, muhto juohke bearrašis eai leat návccat gáibidit bálvalusa, man birra gielda ii dieđe maidege.

 

Sámegiela ja kultuvrra sirdin mánáide gávpotbirrasis gáibida bearrašiin erenomáš fuomášumi. Unna mánáiguin árgabeaieallin sáhttá leat lossat iige juohke bearrašis vealttekeahttá leat návccat sirdit giela ja kultuvrra mánáide. Daid mánáide livččii ávki sámi árabajásgeassimis ja seammás bearaš oččošii doarjaga árabajásgeassinbargiin. Dála dilis, go sámeárabajásgeassima ferte sierra gáibidit, boahtá millii, ahte makkár sámebearrašat geavahit sámeárabajásgeassima gávpogiin. Bessetgo bálvalusaid geavahit dušše dat bearrašat, geainna leat erenomáš olu návccat gáibidit ja ráđđádallat gielddaiguin? Mo geavvá daidda bearrašiidda, main eai leat návccat gáibidit? Báhcetgo sámi árabajásgeassinbálvalusaid haga justa dat bearrašat, geainna livččii buot stuorámus dárbu sámeárabajásgeassima fállan doarjagii?

 

Dain fáttáin ságastallat lasi Roavvenjárggas  Avaimia yhdenvertaisuuteen-semináras 30.9.2016.

 


 

Suurin osa Suomen saamelaislapsista, jo 74%, asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Heistä jokaisella olisi varhaiskasvatuslain 1973/36 11§ mukaan oikeus saada varhaiskasvatusta äidinkielellään. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kysyntä suurissa kaupungeissa onkin ollut kasvussa viime vuosina ja tällä hetkellä jo noin 50 lasta osallistuu saamelaiseen varhaiskasvatukseen Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Määrä on kuitenkin vain murto-osa kaupungeissa asuvista saamelaislapsista.

 

SÁRA-hanke on käynyt vuonna 2016 ryhmäkeskusteluja kaupunkisaamelaisten palveluihin liittyen Rovaniemellä, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Ryhmäkeskusteluissa nousi esiin erityisesti varhaiskasvatuksen merkitys saamelaisperheille. Se on tällä hetkellä ainoita olemassa olevia saamenkielisiä hyvinvointipalveluja saamelaisalueen ulkopuolella.

 

Keskusteluissa nousi esiin, että jokaisessa kaupungissa, joissa saamelaista varhaiskasvatusta järjestetään, palvelua ovat vaatineet ensin yksittäiset aktiiviset perheet. Varhaiskasvatuslaista huolimatta kunnat eivät ole olleet tietoisia velvollisuudestaan järjestää saamenkielistä palvelua vaan perheet ovat kerta toisensa jälkeen joutuneet selittämään kunnille, miksi kuntien on järjestettävä tällaista palvelua, ideoimaan, miten palvelun voisi käytännössä järjestää ja usein olemaan apuna työntekijöiden rekrytoinnissakin. Saamelaisen varhaiskasvatuksen vaatiminen on ollut perheille pitkä, monimutkainen ja turhauttavakin prosessi kiireisen pikkulapsiarjen keskellä.

 

Ryhmäkeskusteluissa tuli ilmi, että kaupungeissa asuvat saamelaisperheet arvostavat ensimmäisenä palveluja vaatineiden perheiden tekemää työtä, mutta harvalla olisi itsellään voimavaroja samanlaiseen aktivismiin. Tämä näkyy palveluja järjestävien kuntien ja yhdistysten suuntaan niin, että kun palvelutarvetta kartoitetaan, usein vain muutama perhe ilmoittaa tarvitsevansa saamelaista varhaiskasvatusta. Kun palvelu aloitetaan näille muutamalle perheelle mitoitettuna, mukaan haluaakin yhtäkkiä iso joukko perheitä, joista palvelun järjestäjä ei ole aiemmin tiennytkään. Näyttäisi siltä, että saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita kyllä halutaan käyttää, mutta kaikilla perheillä ei ole voimavaroja alkaa vaatimaan kunnalle ennestään tuntemattomia palveluita.

 

Saamen kielen ja kulttuurin siirtäminen lapsille suomalaisessa kaupunkiympäristössä vaatii perheiltä erityistä huomiota. Pienten lasten kanssa arjessa jaksaminen on usein tiukoilla eikä kaikissa perheissä välttämättä ole voimavaroja kielen ja kulttuurin siirtämiseen lapsille. Nämä lapset hyötyisivät saamelaisesta varhaiskasvatuksesta ja perhe saisi samalla ammattikasvattajat tuekseen. Nykytilanteessa, jossa saamelaista varhaiskasvatusta täytyy erikseen vaatia, herää kuitenkin kysymys, että millaiset kaupungeissa asuvat saamelaisperheet käyttävät saamelaisia varhaiskasvatuspalveluita. Pääsevätkö palveluja käyttämään vain ne perheet, joilla on erityisen paljon voimia vaatia ja neuvotella kuntien kanssa? Miten käy niille perheille, joilla ei ole voimia vaatia? Jäävätkö ilman saamelaista varhaiskasvatusta juuri ne perheet, jotka eniten tarvitsisivat saamelaisen varhaiskasvatuksen tukea?

 

Saamelaisesta varhaiskasvatuksesta kaupungeissa keskustellaan 30.9.2016 Rovaniemellä Avaimia yhdenvertaisuuteen-seminaarissa.

Čavčča guvlui / Syksyä kohti

Vurddiimet geassemánu loahpas sakka boahttevaš geasseluomu. Soabaimet goitge mihcamáraid maŋŋá SÁRA dutkanjoavkkuin, ahte eat geavat olles geasi lupmui, muhto lohkat geasi áigge dárogielat, sápmelaččaid guoskevaš sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi girjjálašvuođa. Printtiimet rehpuide máŋggaid artihkkaliid. Mun johten daiguin duohkot deike. Gávnnahin, ahte gii nu lea čállán dás, man iešge lean muhtin muddui vásihan dalle go ledjen barggus sámeguovllus. Dás, mo dovdu, go ádde, ahte mu iežan olbmot dárbbašit sámegielat bálvalusa. Dán ii álo fuomáš iešge, go lea hárjánan suomastit. Sámekultuvrra vuhtii váldin lea vel uhcit, go dadjet, ahte ”galhan dat birget Suoma servodagas”. Lihkus artihkkalat ledje nu miellagiddevaččat, ahte gillejin vuodjut fáddái. Geassit fertii maid vuoiŋŋastit, go boahtte jahki lea sihkkarit seammá dievvá bargguid, go lei mannan giđđage.

 

Geassi lei liekkas, muhtumin maid menddo báhkas ja orui, ahte ásaimet sávnnjis. Lei váttis oađđit, go lei nu báhkas. Luopmovahkus bijaimet maid iđđedis diibmu čuodjat viđa maŋŋá. Manaimet Kemijoga gáddái bassat láhtteránuid vai gerget goikat beaivvi áigge dalle go vuolgá áiggil johtui. Oinniimet maid moadde earáge bassamin láhtteránuid árrat iđđedis.

 

Borgemánu álggus barggaimet jearahallanskoviin olles SÁRA dutkanjoavkkuin. Fuomášin, ahte sáhtán dál buorebut áddet, mo skoviin ohcat vástádusaid dasa, makkár lea sámi árgabeaivvi gávpogis. Makkár válljejumiid dihte sii lea fárren gávpogiidda ja mo sii leat huksen sin árgabeaivvi doppe? Smihtten, mo mii leat giđa áigge hábmen lagas ovttasbarggus jearahallanskovi sámeservviiguin, eará dutkiiguin ja áššedovdiiguin. Ovttasbargu leamaš ávkalaš.

 

21.8 mii fitnat Oulu sápmelaččaid luhtte smiehttamin singuin sámi árgabeaivvi.  Čakčamánu álggus mii loahpahit jearahallanskovi hábmema Oulus, gosa mii čoahkkanit ovttas gávpotsámeservviiguin. Dan maŋŋá mii sáddet jearahallanskovi gávpotsápmelaččaide ja vuordit, man gallis dasa vástidit ja maid dat vástádusat muitalit sámi árgabeaivvis gávpogis. Jearahallanskovi lassin mii jearahallat maid ovttaskas olbmuid. Jearahallamiin mii ohcat dieđu sápmelaččaid eallimis gávpogis ja das, makkár rolla buresbirgenbálvalusain lea sin árgabeaivvis.

 


 

 

Odotimme kesäkuun lopulla kovasti tulevaa kesälomaa. Sovimme kuitenkin juhannuksen jälkeen SÁRA:n tutkijaryhmän kanssa, että koko kesää ei käytetä lomailuun vaan luemme kesän aikana norjankielistä saamelaisia koskevaa sosiaali- ja terveysalan kirjallisuutta. Tulostimme reppuihin useita artikkeleita. Minä seilasin niiden kanssa milloin mihinkin. Totesin, että joku on kirjoittanut siitä, mitä itsekin olen jossain määrin kokenut, kun olin töissä saamelaisalueella. Siitä, miltä tuntuu, kun ymmärtää, että oma yhteisö tarvitsee saamenkielistä palvelua. Sitä ei aina ymmärrä itsekään, koska on tottunut puhua suomea. Saamelaiskulttuurin huomioiminen on vielä vähempää, sillä sanotaan, että ”kyllähän ne pärjäävät suomalaisyhteiskunnassa” Onneksi artikkelit olivat niin mielenkiintoista, että jaksoin keskittyä aiheeseen. Kesällä oli kuitenkin pakko myös levätä, koska tuleva vuosi on varmasti yhtä työn täyteinen kuin oli viime kevätkin.

 

Kesä oli lämmin, jossain vaiheessa jopa hautova ja tuntui, että asumme saunassa. Nukkuminen lämmössä tuntui tukahduttavalta. Lomaviikolla laitoimme muutamana aamuna kellon soimaan viiden jälkeen. Menimme Kemijoen rantaan pesemään mattoja, ehtivät kuivaa päivän aikana, kun lähtee ajoissa liikkeelle. Näimme muutaman muunkin aikaisen matonpesijän laiturilla.

 

Elokuun alussa muokkasimme yhdessä kyselylomaketta koko SÁRA:n tutkijaryhmä. Huomasin, että pystyn nyt paremmin hahmottamaan sen, miten lomakkeella etsitään vastauksia siihen, millaista on saamelaisten arki kaupungeissa Millaisten valintojen seurauksena he ovat muuttaneet kaupunkeihin ja miten he ovat rakentaneet arkensa siellä? Mietin, kuinka olemme muokanneet kyselylomaketta saamelaisyhdistysten, muiden tutkijoiden, asiantuntijoiden kanssa kevään ajan tiivisti. Yhteistyö on ollut antoisaa.

 

21.8 käymme Oulun saamelaisten luona pohtimassa heidän saamelaista arkeaan. Syyskuussa päätämme kyselylomakkeen muokkauskiertueen Ouluun, jonne kokoonnumme kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa. Sen jälkeen lähetämme kyselylomakkeen kaupunkisaamelaisille ja odotamme, kuinka moni siihen vastaa ja mitä vastaukset kertovat saamelaisesta arjesta kaupungeissa. Kyselylomakkeen rinnalla teemme myös yksilöhaastatteluja. Haastatteluilla haemme tietoa saamelaisten kokemuksista arjesta kaupungeissa ja siitä, millainen rooli hyvinvointipalveluilla on heidän arjessaan.

Geassit heivehallat jurdagiid / Kesällä kypsytellään ajatuksia

SÁRA-fitnu giđđa leamaš dievva barggu ja miellagiddevaš áššiid. Mii leat beassan bures johtui dieđu čoaggimis. Leamaš somá fuobmát, mo bures gávpogiid sámesearvvit leat váldán min vuostá ja leamaš beroštuvvan min dutkánfáttás. Joavkoságastallamiin Roavvenjárggas, Tamperes, Jyväskyläs ja Helssegis bohte ovdan olbmuid iežálágán vuogit birget árgabeaieallimis ja seailluhit sámegiela ja –kultuvrra gávpotbirrasis.

 

Sámegielat árabajásgeassima mearkkašupmi giela ja kultuvrra seailumii lea boahtán ovdán juohke deaivvadeamis. Máŋggain gávpogii fárren dahje gávpogis bajásšaddan olbmuin ii leat leamaš vejolašvuohta oahppat sámegiela, muhto sii addit árvvu dasa, ahte sin mánát ohppet sámegiela. Giellaealáskahttin lea vuolgán bures johtui árabajásgeassimis ja giellabesiin, muhto boahttevuođas dárbbašuvvot ain lasi vejolašvuođat joatkit sámegiela oahppama ja geavaheami gávpotbirrasis. Gávpotsápmelaččain leat maid olu vuordámušat sámegiela gáiddusoahpahusa ektui. Erenomážit unna giellajoavkkut, nuortalaččat ja anáraččat, dárbbašit erenomáš doarjaga giellaealáskahttimii maid gávpotbirrasis.

 

Dat bohtosat muitalit, man dehálaš ášši giella lea. Joavkojearahallamiidda oassalástan olbmot vásihedje, ahte giella lea máŋgga láhkai  čoavdda sin identitehtii gávpogis. Nuppe dáfus dehálaččat leat maid nana oktavuođat fulkkiide, sihke gávpotguovlluin ja sámeguovllus. Gávpotsápmelaččat mielas guossohit fulkkiid ja nuppe dáfus dál geassit máŋgasat mátkkoštit fas davás, luossabivdui ja miessemearkumii. Lassin olbmot muitaledje máŋggaid unna ja stuorra “bálvalusaid” birra, nugo árbevirolaš borramuša ja earálágan biergasiid háhkamis. Dat “bálvalusat” dievasmahttit sihke gávpogis ja sámeguovllus orru sápmelaččaid buresbirgema ja birgema árgabeaieallimis.

 

SÁRA báhcá suoidnemánus oanehis geasseboddui heivehallat jurdagiid. Oassi mis vuolgá miessemearkumii, oassi Deanogáddái ja oassi návddaša geasis gávpogis. Doaibma vuolgá johtui fas borgemánu loahpas, go deaivat Oulu Sámit rs:iin. Lassin mii leat plánen gávpotsámeservviid oktasaš deaivvadeami čakčamánnui. Ulbmilin lea fállat vejolašvuohta oassálastit jearahallanskovi hábmemii ja váikkuhit konkrehtalaččat dasa, makkár ja mo dieđut sápmelaččaid buresbirgemis ja bálvalusaid dilis čoggojuvvot. Čakčat mii máhcat bargui ođđa jurdagiiguin ja ilolaš mielain.

SÁRA-hankkeen kevät on ollut täynnä työtä ja mielenkiintoisia asioita. Olemme päässeet hyvin vauhtiin tiedonkeruussa. On ollut mukava huomata, miten hyvin kaupunkien saamelaisyhdistykset ovat ottaneet meidät vastaan ja osoittaneet kiinnostusta tutkimusaihettamme kohtaan. Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä käydyissä ryhmäkeskusteluissa valottuivat ihmisten monenlaiset tavat pärjätä arjessa sekä säilyttää saamen kieli ja kulttuuri kaupungissa.

 

Saamenkielisen varhaiskasvatuksen tärkeä merkitys kielen ja kulttuurin elävänä säilymiselle nousi esiin jokaisessa tapaamisessa. Monella kaupunkiin muuttaneella tai kaupungissa kasvaneella ei ole ollut mahdollisuutta itse oppia saamen kieltä, mutta he pitävät tärkeänä, että heidän lapsensa oppivat kielen. Kielenelvytys on lähtenyt hyvin vauhtiin varhaiskasvatuksessa ja kielipesissä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän mahdollisuuksia jatkaa saamen kielten opiskelua ja käyttöä kaupunkiympäristössä. Kaupunkisaamelaisilla on myös paljon odotuksia saamen kielten etäopetuksen suhteen. Erityisesti pienimillä kielivähemmistöillä, inarin- ja kolttasaamelaisilla, kielen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ollut monista eri syistä johtuen vaikeinta ja he tarvitsevat erityistä tukea kielenelvytykseen myös kaupunkiympäristössä.

 

Kaiken kaikkiaan nämä tulokset kertovat siitä, miten tärkeä asia kieli on. Ryhmäkeskusteluihin osallistuvat kokivat, että kieli on monella tapaa avain heidän identiteettiinsä, ja sen merkitys korostuu kaupungissa. Toisaalta tärkeiksi koettiin myös yhteydet sekä saamelaisalueella että lähialueella asuviin sukulaisiin. Kaupunkisaamelaiset ottavat mielellään vastaan vieraita saamelaisalueelta ja toisaalta näin kesäisin monet matkustavat vuorostaan pohjoiseen lohenpyyntiin tai vasanmerkityksiin. Lisäksi ihmiset kertoivat monista muista pienistä ja vähän suuremmista vastavuoroisista ”palveluista”, kuten perinteisten elintarvikkeiden ja erilaisten tarve-esineiden hankinnasta. Nämä palvelut täydentävät kätevällä tavalla täydentävät sekä kaupungissa että saamelaisalueella asuvien saamelaisten arjessa pärjäämistä ja hyvinvointia.

 

SÁRA jää heinäkuussa pienelle kesätauolle kypsyttelemään ajatuksia. Osa meistä lähtee vasanmerkityksiin, osa Tenon rannalle ja osa nauttii kesästä kaupungissa. Toiminta lähtee taas käyntiin elokuun lopussa, kun tapaamme Oulu Sámit ry:n kanssa. Lisäksi olemme suunnitelleet kaupunkisaamelaisyhdistysten yhteistä tapaamista syyskuulle. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus osallistua kyselylomakkeen muokkaamiseen ja vaikuttaa konkreettisesti siihen, millaisia ja miten tietoja saamelaisten hyvinvoinnista ja palvelujen tilanteesta kerätään. Syksyllä palaamme töihin uusien ajatusten kanssa ja iloisin mielin.

 

Manin jearahallanskovit? / Miksi kyselylomakkeet?

SÁRA-dutkanfitnus mii čoaggit máŋggalágán dieđuid gávpotsápmelaččaid buresbirgejumis. Mii leat álggahan čoaggit dieđu Roavvenjárggas, gos ordniimet joavkoságastallamiid. Seammalágan joavkoságastallamat leat giđđat vel Tamperes, Jyväskyläs ja Helssegis. Ulbmilin lea maid jearahallat ovttaskas olbmuid. Jearahallamiid ja joavkoságastallamiid lassin mii čoaggit dieđu maid jearahallanskoviin.

Manin jearahallanskovit? Dán gažaldaga mii leat gullan máŋgga gávpogis, go leat fitnan muitaleamen dutkamuša birra sámeservviide. Olbmuin leat oalle heajos vásáhusat jearahallanskoviin: skovi deavdin lea lossat, gažaldagaid lea váttis ipmirdit ja skoviin jerrojuvvot áššit, mat eai leat olbmuid mielas dehálaččat. Álo ii leat diehtu, masa skovi dieđut geavahuvvot. Lassin máŋgasat leat váiban go skovit ihttet nu dávjá poastakássái – sápmelaččat dutkojuvvot nu olu, ahte meastá buohkat leat goas nu vástidan man nu jearahallanskovvái.

SÁRA-fitnus álgga jearahallanskoviid geavaheapmái bođii sámedikkis. Jearahallanskoviiguin lea vejolaš buktit áššiid oidnosii stuorát servodatlaš dásis ja ákkastallat bálvalandárbbuid eiseválddiide. Ovddit dutkandiehtu sápmelaččaid buresbirgemis – sámeguovllus ja dan olggobealde – lea oalle unnán. Mii doaivvut, ahte jearahallanskovit buktit lasi dieđu fáttas ja ahte dieđuid sáhtášii veardádallat sámeguovllu bohtosiidda. SÁRA jearahallanskovi vuođđu – jos dat lihkostuvvá – báhcá fitnu maŋŋá Sámediggái. Sámediggi sáhttá geavahit dan ovdamearkka dihte válggaid oktavuođas, jos háliida čielggadit buresbirgejupmái laktáseaddji áššiid.

SÁRA-fitnus mii háliidit ođasmáhttit vugiid bargat jearahallanskoviiguin ja rievdat boares dutkanvuogi, masa olbmot eai leat leamaš duđavaččat. Lihkus gávpotsápmelaččain lea hui olu buorit jurdagat. Ovdamearkka dihte Helssegis mii leat ožžon tipsa, ahte jearahallanskovi gánnehivččii bidjat nehttii. Mii leatge dál čielggadeamen, mo dat livččii teknihkalaččat vejolaš. Lassin mis leamaš nu buorit ságastallamat olbmuiguin, dábálaš gávpotsápmelaččaiguin, dutkamuša fáttáid birra, ahte smiehttagođiimet, mo mii ožžošeimmet sin máhtuid ja dieđuid fárrui dutkamuššii. Gažaldat ii leat dušše das, mo mii jearrat áššiid skovis, muhto maid das, mat áššit leat olbmuid mielas dehálaččat: maid mii obanassiige galggašeimmet jearrat. Nu mearrideimmet bargat dán dutkamuša vehá eará láhkai ja váldit dábálaš olbmuid fárrui dutkanbargui jo dutkamuša álggu rájes.

Mii ordnet vuosttas deaivvadeami jearahallanskovi birra Roavvenjárggas gaskavahkku 11.5.2016 d. 17.30 universitehta sávdne- ja semináradálus (Ahkiomaantie 17). Jurddan lea gáfestallat ovttas ja smiehttat seammás, maid gažaldagaid galggašeimmet bidjat skovvái ja mo daid áššiid gánneha jearrat. Makkár jearahallanskovvái olbmot háliidit vástidit? Bures boahtin mielde Roavvenjárgii dahje maŋŋeleabbo eará gávpogiidda. Jearahallanskovvái laktáseaddji ideaid sáhttá lasihit maid blogga kommeanttaide.

 

—-
SÁRA-tutkimushankkeessa kerätään monenlaista aineistoa kaupunkisaamelaisten hyvinvointiin liittyen. Olemme aloittaneet aineiston keräämisen käymällä ryhmäkeskusteluja Rovaniemellä ja toukokuun aikana on tarkoitus käydä samanlaisia keskusteluja myös Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä. Tarkoitus on myös haastatella yksittäisiä ihmisiä. Haastattelujen ja ryhmäkeskustelujen lisäksi keräämme tietoa myös lomakekyselyllä.

Miksi ihmeessä lomakekysely? Tätä on kysytty useammassa kaupungissa, kun olemme käyneet esittelemässä hanketta saamelaisyhdistyksille. Ihmisillä on lomakkeista huonoja kokemuksia: lomakkeen täyttäminen on työlästä, kysymyksiä on vaikea ymmärtää ja lomakkeissa kysytään ihmisten mielestä epäolennaisia asioita. Aina ei ole selvää, mihin lomakkeilla kerättyä tietoa käytetään. Lisäksi moni on väsynyt postilaatikkoon kolahteleviin lomakenippuihin – saamelaisia kun tutkitaan niin paljon, että harva on välttynyt kyselylomakkeeseen vastaamiselta.

SÁRA-hankkeessa on päädytty lomaketutkimukseen saamelaiskäräjien aloitteesta. Lomaketutkimuksella voidaan tehdä näkyviksi asioita isossa mittakaavassa ja perustella palvelutarpeita päättäjille. Aiempaa tutkimustietoa saamelaisten hyvinvoinnista – saamelaisalueella ja sen ulkopuolella – on todella vähän. Lomakkeella kerätyn tiedon toivomme tuottavan lisää tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja olevan vertailukelpoista saamelaisalueella kerättyjen tietojen kanssa. SÁRA:ssa luotu lomakepohja – jos se onnistuu – jää hankkeen jälkeen Saamelaiskäräjien käyttöön ja Saamelaiskäräjät voi toteuttaa sen pohjalta kyselyitä hyvinvointiin liittyen esimerkiksi vaalien yhteydessä.

SÁRA-hankkeessa haluamme uudistaa tapaa tehdä lomaketutkimusta ja muuttaa vanhaa tutkimustapaa, johon ihmiset eivät ole olleet tyytyväisiä. Onneksi kaupunkisaamelaisyhteisöissä on valtavasti hyviä ideoita. Helsingistä olemme esimerkiksi saaneet vinkin, että kysely kannattaisi toteuttaa nettiversiona. Selvitämme parhaillamme teknisiä ratkaisuja tähän liittyen. Lisäksi olemme käyneet niin hyvää keskustelua ihmisten, tavallisten kaupunkisaamelaisten, kanssa tutkimuksen aiheista, että aloimme miettimään, miten saisimme heidän osaamisensa ja tietonsa mukaan tutkimukseen. Kyse ei ole vain siitä, miten kysymme asioita lomakkeella vaan mitä tavalliset ihmiset pitävät tärkeänä: mitä meidän pitäisi ylipäänsä kysyä. Niinpä päätimme kääntää perinteisen tutkija-tutkittava-asetelman ympäri ja ottaa ihmiset mukaan tutkimuksen tekoon heti alusta alkaen.

Järjestämme ensimmäisen lomaketyöpajan Rovaniemellä keskiviikkona 11.5.2016 klo 17.30 yliopiston sauna- ja seminaaritilassa (Ahkiomaantie 17). Tarkoituksena on kahvistella yhdessä ja miettiä samalla, mitä lomakkeessa olisi tärkeää kysyä ja miten. Millaiseen kysymyslomakkeeseen ihmiset haluavat vastata? Tervetuloa mukaan Rovaniemelle tai myöhemmin muihin kaupunkeihin. Ideoita lomakekyselyyn liittyen voi heittää meille myös blogin kommenteissa.

 

Mii lea lahka ja mii lea guhkkin? / Mikä on lähellä ja mikä on kaukana?

Lappi universitehta sámedutkamuša studeanttaid mátki Sápmái movttiidahtii smiehttat, mo bálvalusat, mat leat fysalaččat lahka sáhttet muhtimin leat vuoiŋŋalaččat guhkkin ja fas bálvalusat, mat leat fysalaččat guhkkin, leatge vuoiŋŋalaččat lahka. Mo čovdosat, mat orrot almmolaš ságastallamis hui mohkkái, leatge gávdnomis dahje joba njuni ovddas.

 

Oahpásmuvaimet Kárášjogas Sámi gealboguovddážii, man suorgin lea psyhkalaš dearvvasvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG – SANKS). Dat lea Helse Nordii gullevaš Finnmárku buohcceviesu spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovttaiduvvon oassi ja lea jo meastá 30 jagi ovddidan sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvan mielladearvvašvuođabálvalusaid ja daid guoskevaš gelbbolašvuođa. Dán áigge maid gárrendilledikšu gullá dasa.

 

Dán áigge SÁNAG:s lea oalle viiddis bálvalusfierpmádat áššehaččaid lahka. Bálvalusat leat Finnmárkku lassin maid 4 eará sajis miehtá Dáža, gitta Osloi, mii lea Kárášjoga geahččanguovllus oalle guhkkin, boaittobealde. Lassin SÁNAG vástida maid eará Davviriikkaid psyhkalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusa dárbbuide. Lea miellagiddevaš, mo Ruoŧas namalassii buot guhkimus Mátta-Ruoŧa Härjedalena ja Jämtlándda eanagottit leat soahpan sápmelaččaid bálvalusaid guoskevaš ovttasbarggus SÁNAG:ain.

 

Suoma bealde Lappi buohccedikšunbires leamaš ovttasbargosoahpamuš SÁNAG:ain jo jagis 2007. Soahpamuša mielde Finnmárkku suomagielat olbmuin leamaš maid vejolašvuohta geavahit Lappi buohccedikšunbire erenomášbuohccedivššu bálvalusaid. Sámegielat bálvalusaid geavaheapmi ii leat goit lihkostuvvan nu bures, erenomážit maŋimus áiggiin. Sivat leat oalle olmmošlaččat ja álkit čoavdit, nugo sáddenvuogit, giellamáhttočuolmmat ja bargiid diehtemeahttunvuohta bálvalusain – nappo gažaldat ii leat stuorra, bálvalusvuogádaga dási čuolmmain. Daid čuolmmaid dihte Suoma bealde sápmelaččaid psyhkalaš dikšu guovddášbáikin lea leamaš Roavvenjárga, 450 kilomehtera Ohcejogas ja suomagillii, das fuolatkeahttá, ahte lagabus livččii álkit fidnemis sámegielat ja sámelkultuvrii vuođđuduvvon bálvalusat. Gávpotguovlluin Suoma bealde váilot sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusat meastá oalát.

 

SÁNAG lea mu mielas buorre ovdamearkka das, mo unna álbmogii dehálaš iežasgielat erenomáš bálvalusat eai vealttakeahttá leat divrasat, muhto daid lea vejolaš buvttadit álkit ja njuovžilit rádjeovttasbargun. Dainna lágiin lea vejolaš buvttadit alla dási bálvalusaid, mat váldet áššehaččaid vuhtii ja eai skievttar olmmošlaš ja servodatlaš resurssaid. Makkár eará čovdosiid ordnet sámegielat bálvalusaid gávnnašeimmet, jos máhtášeimmet geahččat doarvái lahka ja guhkás, ja ipmirdivččiimet lagas guovllu ja lagas bálvalusa doahpagiid viidát?

 

—-

 

Opintomatka Saamenmaahan Lapin yliopiston saamentutkimuksen opiskelijoiden kanssa viritti miettimään, miten fyysisesti lähellä tarjottava palvelutuotanto voi joskus olla henkisesti kaukana ja toisinaan fyysisesti kaukana sijaitsevat palvelut ovatkin henkisesti lähellä. Miten palvelujärjestelmäuudistuksen kannalta monimutkaiselta vaikuttavat ratkaisut saattavat löytyä helposti tai itse asiassa ovat valmiina edessämme.
Kävimme tutustumassa Norjan Karasjoella sijaitsevaan Saamelaiseen osaamiskeskukseen psykiatrian alalla (SÁNAG – SANKS). Se on Helse Nordiin kuuluvan, Finnmarkin sairaalaan erikoissairaanhoidon yksikkö ja toiminut jo lähes 30 vuotta saamenkielisen ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavien mielenterveyspalvelujen ja sitä koskevan osaamisen tuottamiseksi. Nykyisin myös riippuvuussairaudet kuuluvat sen toimialaan.
Nykyisellään SANKS:lla on kunnioitettavan laaja, asiakkaita lähellä oleva palveluverkosto, joka kattaa Finnmarkin ohella 4 toimipistettä eri puolilla Norjaa ulottuen aina Osloon, mikä Kárášjoen näkövinkkelistä katsottuna on kaukana – syrjässä. Sen lisäksi SANKS vastaa muiden pohjoismaiden saamenkielisten psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelutarpeisiin. Mielenkiintoista on, että Ruotsissa nimenomaan kauimpana etelässä sijaitsevat Härjedalenin ja Jämtlannin maakunnat ovat solmineet yhteistyösopimuksen SANKS:n kanssa saamelaisten palvelujen osalta.

 

Vastaavasti Suomen puolella Lapin sairaanhoitopiirillä on yhteistyösopimus SANKS:n kanssa. Itse asiassa sen on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien. Sopimukseen liittyen Finnmarkin suomenkielinen väestö voi vastavuoroisesti hyödyntää LSHP:n erikoissairaanhoidon palveluja.Saamenkielisen palvelun käyttö on kuitenkin takkuillut, varsinkin viime aikoina. Syyt näyttävät olevan suhteellisen inhimillisiä ja kohtuullisen helposti ratkaistavissa kuten hankalat lähetekäytännöt, kielitaito-ongelmat ja osin terveydenhuollon henkilöstön tietämättömyys – eivät siis isoja, rakenteellisia palvelujärjestelmien yhteensopimattomuutta koskevia tms. ongelmia. Niinpä saamelaisten psykiatrinen sairaanhoito järjestetään saamelaisalueelta katsoen hyvin Rovaniemi-keskeisesti, 450 kilometrin päässä Utsjoelta ja suomen kielellä, siitä huolimatta, että lähipalveluina olisi saatavissa suhteellisen helposti saamenkielisiä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavia palveluja. Vastaavasti kaupungeista puuttuu saamenkielinen mielenterveyspalvelujen tarjonta lähes kokonaan.

 

SANKS:n tapaus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten pienen väestöryhmän kannalta tärkeät omakieliset erityispalvelut eivät välttämättä edellytä kalliita järjestelyjä, vaan ne voidaan tuottaa suhteellisen helposti ja joustavasti rajat ylittävänä yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Sen lisäksi että saadaan asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluja, joiden vaikuttavuudesta on hyviä kokemuksia, palvelut voidaan myös järjestää mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla inhimillisiä ja yhteiskunnallisia voimavaroja tuhlaamatta. Mitähän muita hyödyntämättömiä palveluratkaisuja on saapuvilla, jos vain osaamme katsoa riittävän lähelle ja kauas sekä ymmärtää lähialueen ja lähipalvelun käsitteet monipuolisesti?