Ovddit dutkamuš / Aiempi tutkimus

Sápmelaččaid buorre eallin ja buresbirgenbálvalusat -dutkamuša bohtosat čájehedje, ahte sápmelaččaid mielas orru váttisin oažžut buresbirgenbálvalusaid eaige sii leat nu duđavaččat bálvalusaide go olbmot muđui Suomas. Vaikko dilli lea ovdánan maid buorre guvlui, sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvon bálvalusat leat sámeguovllus oalle rájálaččat ja soaittáhagas. Gielddaid gaskkas ja daid siste leat stuorra earut. Sierra guovlluin ja sierra giellajoavkkuin olbmot eai leat dásseárvosaččat, go eai oažžu seammalágán bálvalusaid. Dan lassin maid sohkabealli ja ahki meroštallet, man álki lea fidnet bálvalusaid. Erenomážit boaittobealguovlluin orru eallilan nissonolbmot ja olbmot, geat barget árbevirolaš ealáhusaiguin, vásihedje, ahte bálvalusaid lea váttis oažžut. Čeavetjávrri nuortalaččat ja dat, geainna lei davvisámegiella eatnigiellan, vásihedje, ahte bálvalusaid lea buot váddáseamos oažžut.

Guhkes mátki bálvalusaide

Dilli lea fuotnun, go bálvalusat leat geahpeduvvon boaittobealgilážiin, nu mo sámegielat dearvvašvuođadivššára bálvalusat leat nohkan Čeavetjávrris ja Vuohčus. Bálvalusaid oažžumii váikkuhit guhkes mátkkiid lassin maid dat, mo almmolaš johtolat, nugo busseoktavuođat, lea geahpeduvvon 2000-logus. Gielddat leat ordnen earálágan oktasaš sáhtuid, muhto dat eai dálá dilis reahkká dorvvastit, ahte olbmot besset geavahit bálvalusaid. Vejolašvuohta geavahit iežas biilla lea hui dehálaš, jos áiggu geavahit bálvalusaid.

Sámegielat bálvalusat unnán

Sámegielat bálvalusaid fálaldat lea unni. Ohcejogas sápmelaččat leat eanetlohkun, muhto das fuolatkeahttá lea čalbmáičuohcci mo unnán doppege leat sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargit. Anáris lea hástalussan ordnet bálvalusaid golbma sierra sámegillii. Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija erenomáš ruhtadeamis lea stuorra mearkkašupmi sámegielat bálvalusaid ordnemii. Dán erenomáš ruhtadeami juohká Sámedikki ja dan bokte sápmelaččain lea maid buoremus vejolašvuohta váikkuhit, makkár bálvalusaide ruhtadeapmi geavahuvvo.

Buot buoremus fálaldat lea sámegielat giellabeasse- ja –giellariekkisdoaimmain ja sámegielat ruoktoveahkkebálvalusain, mat vuođđuduvvet sámekultuvrii. Erenomážit Ohcejogas lea stuorra dárbu sámegielat ruoktoveahkkái. Vuohčus dat bálvalusat eai leat ovdánan. Anáris boares olbmot dárbbašit ruoktoveahkki golbma sámegillii. Olbmot vásihedje, ahte sii eai leat ožžon doarvái olu dieđu sámegielat bálvalusain.

Dutkamuša mielde sámi áššehaččaid mielas dulkonbálvalusain ledje váttisvuođat. Stuorámus sivvan, manin eai háliidan geavahit dulkka, olbmot návde dulkoma dási dahje kvalitehta.

 
Almmolaš bálvalusat dehálaččat sámeguovllus

Almmolaš bálvalusain lea stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid buresveadjimii. Sámeguovllus leat dušše unnán priváhta bálvalusat. Goalmmát sektor, nappo searvvit leat dehálaš rollas sámegiela ja kultuvra doarjumis, olbmuid gaskasaš oktavuođaid ovddideamis ja sámekultuvrii vuođđuduvvon bálvalusaid ovddideamis. Lassin sámesearvvit leat maid vuovdán ruoktoveahkkebálvalusaid gielddaide.

Máŋggat almmolaš bálvalusat doibmet neahta dahje telefovnna bokte, muhto dat doaibmavuogit eai leat vel lihkostuvvan buoridit bálvalusaid oažžuma. Daid geavaheapmi gáibida suomagielmáhtu, buorit telefovdna- ja neahttaoktavuođaid ja máhtuid geavahit bálvalusaid. Dat gáibádusat sáhttet doallat erenomážit eallilan olbmuid bálvalusaid geavaheamis.

 

—–

Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut-tutkimuksen  tulokset osoittivat, että saamelaisten mielestä hyvinvointipalveluita on vaikea saada eivätkä he ole yhtä tyytyväisiä palveluihin kuin väestö keskimäärin Suomessa. Monista positiivisista kehityspiirteistä huolimatta, saamelaisten omakielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen tarjonta saamelaisten kotiseutualueella on rajallista ja satunnaista. Kuntien kesken ja sisällä on myös suuria eroja. Eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta asuvat ja eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Lisäksi sukupuoli- ja ikä määrittelevät palvelujen saatavuutta. Erityisesti pitkien etäisyyksien päässä kuntakeskuksista asuvat iäkkäämmät naiset ja perinteisten elinkeinojen harjoittajat kokivat palvelujen saamisen vaikeaksi. Sevettijärven kolttasaamelaiset sekä ne, joilla on pohjoissaamenkieli äidinkielenä, kokivat palvelujen saatavuuden huonoimmaksi.

Pitkä matka palveluihin

Tilanne on huonontunut, kun palveluja on karsittu kaukana kuntakeskuksista sijaitsevista kylistä. Esimerkiksi Sevettijärvellä ja Vuotsossa ovat loppuneet saamenkielisen terveydenhoitajan palvelut. Palveluiden saamiseen vaikuttavat pitkien välimatkojen lisäksi myös se, miten julkista liikennettä on karsittu 2000-luvulla. Kunnat ovat järjestäneet erilaisia korvaavia liikennejärjestelyjä, mutta ne eivät nykytilanteessa riitä turvaamaan ihmisten pääsyä palveluihin. Oman auton käyttömahdollisuus on merkittävä edellytys palveluiden saavutettavuudelle.

Saamenkieliset palvelut vähäisiä

Saamenkielisten palveluiden tarjonta on vähäistä. Utsjoella enemmistö kunnan asukkaista on saamelaisia, mutta siitä huolimatta on silmäänpistävää, miten vähän sielläkään on saamenkielistä sosiaali- ja terveydenalan ammattihenkilöstöä. Inarissa haasteena on järjestää palveluita kolmella eri saamen kielellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisrahoituksella on suuri merkitys saamenkielisten palveluiden järjestämisessä. Erityisrahoitusta hallinnoi saamelaiskäräjät ja sen kautta saamelaisilla on myös paras mahdollisuus vaikuttaa, millaisiin palveluihin rahoitus käytetään.
Parhaiten on tarjolla saamen kielipesä- ja kielikerhotoimintaa sekä saamenkielistä ja kulttuurilähtöistä kotiapua. Saamenkieliselle kotiavulle on suuri tarve etenkin Utsjoella. Vuotsossa palvelujen tarjonta ei ole kehittynyt. Inarissa ikäihmiset tarvitsevat kotiapua kolmella saamen kielellä. Ihmiset kokivat, etteivät ole saaneet tarpeeksi tietoa saamenkielisistä palveluista.

Tutkimuksen mukaan saamelaiset asiakkaat kokivat tulkin käytön pääosin ongelmallisena. Suurimpana yksittäisenä syynä siihen miksi tulkkia ei haluttu käyttää, vaikka tarvetta olisi ollut, olivat laatuongelmat

Julkiset palvelut tärkeitä saamelaisalueella.

Julkisella palvelutuotannolla on suuri merkitys saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa. Saamelaisten kotiseutualueella on vain vähän yksityistä palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin eli yhdistysten merkitys on suuri saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä, sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä sekä kulttuurilähtöisten palvelumallien kehittämisessä. Lisäksi saamelaisjärjestöt ovat vastanneet jonkin verran ostopalvelusopimuksilla tuotetuista kotipalveluista. Uudet puhelinperustaiset ja internetin välityksellä toimivat palvelumuodot, joihin julkinen palvelutuotanto on osin siirtynyt, eivät toistaiseksi ole onnistuneet parantamaan palvelujen saatavuutta. Niiden käyttö edellyttää suomenkielitaitoa, toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja palveluosaamista, mikä voi olla esteenä etenkin ikäihmisten palvelujen käytölle.

 

Mainokset