Kirjoittaja: Tuuli Miettunen

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

BUORRE EALLIN GÁVPOGIS – SÁPMELAČČAID BURESBIRGEN JA BÁLVALUSAT SÁMEGUOVLLU OLGGOBEALDE – seminára,

Juhlatila M6, Mannerheimintie 6A, Helsset, 13.9.2018, d.12-19. Sáhttá čuovvut maid streama bokte. 

 

Sápmelaččat orrot meastá juohke gielddas miehtá Suoma. Sápmelaččaid árgabeaivái váikkuhit seammá áigge vásáhusat ovddit jagiid assimilerenpolitihkas ja maid doaivagat sirdit iežaset giela ja kultuvrra boahttevaš buolvvaide. Máŋggat sápmelaččat leat buktán ovdan, ahte dárbbašit sámegielat bálvalusaid ássanbáikkisteaset.

 

Lappi universitehta SÁRA-fidnu lea golmma jagi áigge dutkan ovttas sámeguovllu olggobealde orru sápmelaččaiguin, makkár sajádat bálvalusain lea sápmelaččaid árgabeaieallimis ja mo bálvalusat sáhtášedje doarjut sin buresbirgema ja kultuvrralaš gullevašvuođa. SÁRA-fidnu loahppasemináras almmustahttit deháleamos dutkanbohtosiid viiddis jearahallandutkamušas ja ságastallat geavatlaš vásáhusain vai gávdnat ođđa čovdosiid bálvalusaide.

Almmuheapmi boradeami várás maŋimustá 29.8.2018 čujuhusas https://www.webropolsurveys.com/S/E3842E2CBC32648A.par

 

12.00 Seminára rahpan

Tiina Sanila-Aikio, ságajođiheaddji, Sámediggi

12.20 Sámegielat sosiála – ja dearvvašvuođabálvalusat boahttevuođas

Viveca Arrhenius, sosiálaráđđeolmmoš, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija

12.40 SÁRA – sápmelaččaid buresbirgen ja ovttaveardásašvuohta

bohtosat SÁRA-fitnus

13.00 Oslo sámiid gávpogin

Oslo sámiid searvi 

13.20 ”Dat lea albma giella” – sámegielat gávpogiin

bohtosat SÁRA-fitnus

13.35 Mo birget bálvalusaiguin – sápmelaččaid hutkás čovdosat árgabeaieallimis

bohtosat SÁRA-fitnus

 

14.10-14.30 gáfeboddu

 

14.30 Guovttegielat suoma-sámegiela oahpahus Helssega bajásgeassin ja skuvlema doaibmasuorggis

Satu Koistinen, pedagogalaš áššedovdi, Helssega gávpot

14.45 Sámesearvvi kommeantasáhkavuorru

15.00 Sámi váibmosat – sápmelaččaid ođđalágan gullevašvuođat gávpogiin

bohtosat SÁRA-fitnus

15.30 Vásáhusat searvedoaimmas Roavvenjárggas

Outi Paadar, Mii ry

 

16- 17 boradeapmi (almmut ovddalgihtii)

 

17.00 Jávohis vásáhusat  – sápmelaččaid vásihan vealaheapmi

bohtosat SÁRA-fitnus

17.30  ”Gal mun birgen” – vealaheami váikkuhusat gávpotbirrasis

Petra Laiti, Suoma Sámi Nuorat

17.50 Ságastallan ja loahppasánit

 

—-

 

HYVÄ ELÄMÄ KAUPUNGISSA – SAAMELAISTEN HYVINVOINTI JA PALVELUT SAAMELAISALUEEN ULKOPUOLELLA –seminaari

Juhlatila M6, Mannerheimintie 6A, Helsinki, 13.9.2018, klo 12-19. Voi seurata myös streamina. 

Saamelaisia asuu lähes jokaisessa kunnassa eri puolilla Suomea. Saamelaisten arkeen vaikuttavat samaan aikaan kokemukset aiempien vuosikymmenien sulauttamispolitiikasta ja toiveet siirtää oma kieli ja kulttuuri tuleville sukupolville. Yhä useammat saamelaiset ovat tuoneet esiin tarvitsevansa saamenkielisiä palveluita asuinpaikassaan.

 

Lapin yliopiston SÁRA-hanke on kolmen vuoden ajan yhteistyössä saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kanssa tutkinut, millaista arki on saamelaisalueen ulkopuolella, millainen paikka palveluilla on saamelaisten arjessa ja miten palvelut voisivat tukea heidän hyvinvointiaan ja kulttuurista osallisuuttaan. SÁRA-hankkeen loppuseminaarissa julkistetaan tärkeimpiä tutkimustuloksia laajasta kyselytutkimuksesta ja keskustellaan käytännön kokemuksista etsien uusia palveluratkaisuja.

 

Ilmoittautuminen ruokailua varten viimeistään 29.8.2018 osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/E3842E2CBC32648A.par

 

12.00 Seminaarin avaus

Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja, Saamelaiskäräjät

12.20 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa

Viveca Arrhenius, sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö

12.40 SÁRA – saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus

tuloksia SÁRA-hankkeesta

13.00 Oslo sámiid gávpogin / Oslo saamelaisten kaupunkina

Oslo sámiid searvi  / Oslon saamelaisten yhdistys

13.20 ”Tää on ihan oikea kieli” – saamen kielet kaupungeissa

tuloksia SÁRA-hankkeesta

13.35 Mo birget bálvalusaiguin – saamelaisten luovat ratkaisut arjessa

tuloksia SÁRA-hankkeesta

 

14.10-14.30 kahvitauko

 

14.30 Kaksikielinen suomi-saame opetus Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, Helsingin kaupunki

14.45 Saamelaisyhdistyksen kommenttipuheenvuoro

15.00 Sámi váibmosat – saamelaisten uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot kaupungeissa

tuloksia SÁRA-hankkeesta

15.30 Vásáhusat searvedoaimmas Roavvenjárggas / Kokemuksia yhdistystoiminnasta Rovaniemellä

Outi Paadar, Mii ry

 

16- 17 ruokailu (ilmoittaudu ennakkoon)

 

17.00 Jávohis vásáhusat  – saamelaisten kokema syrjintä

tuloksia SÁRA-hankkeesta

17.30  ”Gal mun birgen” – vealaheami váikkuhusat gávpotbirrasis / “Kyllä minä pärjään”  – syrjinnän vaikutukset kaupunkiympäristössä

Petra Laiti, Suoma Sámi Nuorat

17.50 keskustelua ja loppusanat

 

 

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

Lávvordaga 10.2.2018 Anáris ordnejuvvui seminára, gos ságastalle duohtavuohta- ja soabadankomiššuvnna ásaheamis. Beaivi lei dievva dovdduid, go sápmelaččat ságastallet iežaset vásáhusain ja muitaledje daid birra stáhta ovddasteddjiide. Semináras bođii ovdan erenomážit sámegiella – dan geavaheapmi duohtavuohta- ja soabadankomiššuvnnas ja giela massin ja ruovttoluotta váldin studerema bokte. Panelaságastallamis oassálastit muitaledje iežaset vásáhusain, mo sámegiella lea váikkuhan sin identitehttii ja buresbirgemii. Ida-Maria Helander humai giela massima ja dan oahpahallama birra trauman ja trauma gieđahallamin. Son deattuhii, ahte giela oahpahallan ii čuoza dušše dan olbmui, gii ieš oahpahallá giela, muhto maid su lagas olbmuide. Maid sii gieđahallet daid sivaid, manin giella ii leat geavahuvvon ja sirdojuvvon boahttevaš buolvvaide.  Massojuvvon eatnigiella trauman lea dutkan ovdamearkka dihte Risten Mustonen. 

 

Giella lea boahtán ovdan aivve erenomáš vugiin maid SÁRA-fitnu kvalitatiiva materiálain ja jearahallanskovi bohtosiin. Mii leat dál analyseremin bohtosiid, muhto jo dál lea čielggas, ahte sámegielaid oahppamii lea stuorra dárbu. Dat oidno ee. nie, ahte vástideaddjit váillahedje erenomážit mánáid sámegielaid oahppamii laktáseaddji árabajásgeassin- ja skuvlabálvalusaid. Go jearaimet olbmuin, makkár eará bálvalusaide livččii dárbu, sii namuhedje okta deháleamosin vejolašvuođa oahppat sámegielaid ollesolmmožin.

 

Dábálaččat, go lea sáhka bálvalusain Suomas, bálvalusaid juohkit sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide ja árabajásgeassin- ja skuvlabálvalusaide – olles olbmuid giellaoahpahallan veardidit dávjá asttoáiggedoaimmaide. Sámegielaid oahpahusa mánáide dorvvastit árabajásgeassinláhka ja vuođđooahpahusláhka.  Ollesolbmuid giellaoahpahusas ii leat seammalágán lága dorvu. Sámegiela massán ollesolbmot sáhttet oassálastit giellakurssaide. Kurssaid fálaldat lea lassánan gáiddusoahpahusa mielde, muhto oahpahusa ordnen lea ain soaittáhagas erenomážit sámeguovllu olggobealde. Lávvordaga panelaságastallan bijai mu smiehttat, ahte jos giella lea trauma, amma giellaoahpahus lea dalle eanet psykososiála doarjjabálvalus go asttoáiggedoaibma? Galggašeimmetgo álgit hupmat sámegiela oahpahusas buresbirgenbálvalussan iige dušše giellakursan? Jos giellaoahpahusa álgit jurddašit buresbirgenbálvalussan, makkár máhtut oahpaheaddjis galggašedje leat? Reahkkágo oahpahit giela vai galggašiigo oahpahusas leat vejolašvuohta doarjut oahppi ja su lagas olbmuid, go sii álgit gieđahallat giellatrauma?

 

Lávvordaga panelas ságastalle maid das, gieđahalletgo vejolaš duohtavuohta- ja soabadankomiššuvnnas dušše mannanáiggi dáhpáhusaid vai galggašiigo dat sisttisdoallat maid daid áššiid, mat dáhpáhuvvet ain dán áigge? Sámegielaid massin eatnigiellan lea okta dain áššiin, maid birra ii sáhte hupmat dušše mannanáiggi dáhpáhussan. Máŋggat sápmelaš ollesolbmot háliidivččet oahpahallat sámegielaid, muhto sis eai leat doarvái olu vejolašvuođat oassálastit oahpahussii. Maid sámeguovllu olggobealde bohtet ovdan váttisvuođat mánáid giellabeasse-, árabajásgeassin- ja skuvlabálvalusaid ordnemis. Go hupmet sápmelaččaid buresbirgemis, galggašeimmetgo álgit hupmat giellaoahpahusas ovttas sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain, seammá dehálažžan go váikkoba doavttirbálvalusat?

 

---

 

Lauantaina 10.2.2018 Inarissa järjestettiin seminaari Totuus- ja sovintokomission perustamisen edellytyksistä. Päivä oli täynnä tunteita, kun saamelaiset keskustelivat kokemuksistaan ja kertoivat niistä valtion edustajille. Seminaarissa nousi esiin erityisesti saamen kieli – sen käyttö totuus- ja sovintokomissiossa ja kielen menettäminen ja sen takaisin ottaminen opiskelun kautta. Paneelissa keskustelijat kertoivat omia kokemuksiaan siitä, miten saamen kieli on vaikuttanut heidän identiteettiinsä ja hyvinvointiinsa. Ida-Maria Helander puhui kielen menettämisestä ja sen opiskelusta traumana ja trauman purkamisena. Hänen puheenvuorossaan korostui, että kielen opettelu ei vaikuta vain kieltä opiskelevaan henkilöön vaan koko hänen lähipiiriinsä. Ihmisen opetellessa menetettyä äidinkieltä myös hänen läheisensä kohtaavat ne syyt, jotka johtivat siihen, ettei kieltä ole puhuttu ja siirretty seuraaville sukupolville. Menetettyä äidinkieltä traumana on tutkinut muun muassa Risten Mustonen. 

 

Kieli on noussut esille aivan erityisellä tavalla myös SÁRAn laadullisissa aineistoissa ja lomakekyselyn tuloksissa. Analysoimme parhaillamme tuloksia, mutta jo nyt on selvää, että saamen kielten oppiminen nousee esiin isona palvelutarpeena. Tämä näkyy muun muassa siten, että vastaajat kaipaavat erityisesti lasten saamen kielten oppimiseen liittyviä varhaiskasvatus- ja koulupalveluja. Kun kysyimme ihmisiltä, mitä muita palveluita he tarvitsisivat, saamen kielen oppiminen aikuisena oli yksi tärkeimmistä.

 

Yleensä suomalaisessa palvelujärjestelmässä palvelut jaetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatus- ja koulupalveluihin – aikuisten kielenopiskelu vertautuu lähinnä harrastukseen. Saamen kielen opetusta turvaavat lapsille varhaiskasvatuslaki ja perusopetuslaki. Aikuisten kielenoppimisella ei ole vastaavaa lainsäädäntöä turvanaan. Ne aikuiset, jotka ovat menettäneet saamen kielen, voivat hakeutua kielikursseille. Kurssitarjonta on lisääntynyt verkkokurssien myötä, mutta edelleen opetusta on vaihtelevasti saatavilla etenkin saamelaisalueen ulkopuolella. Lauantain paneelikeskustelu sai minut miettimään, että jos kieli on trauma, eikö kielen opetuksessa ole kyse ennemminkin ihmisen hyvinvointia tukevasta psykososiaalisesta tukipalvelusta kuin harrastuksesta? Pitäisikö meidän alkaa puhua saamen kielen opetuksesta hyvinvointipalveluna eikä pelkkinä kielikursseina? Jos kielenopetus aletaan nähdä hyvinvointipalveluna, millaisia valmiuksia opettajalla on oltava? Riittääkö kieliopin opettaminen vai pitäisikö opetustilanteessa olla valmius kohdata niitä tunteita, joita kielitrauman käsittely oppilaissa ja heidän läheisissään herättää?

 

Lauantain paneelissa keskusteltiin myös siitä, käsitelläänkö mahdollisessa totuus- ja sovintokomissiossa vain menneitä tapahtumia vai tulisiko sen sisältää myös nykyhetken tapahtumat. Saamen kielten menettäminen äidinkielenä on yksi niistä asioista, joista ei voida puhua vain menneessä aikamuodossa. Moni saamelainen aikuinen haluaisi oppia saamen kielen, mutta riittäviä mahdollisuuksia opetukseen osallistumiselle ei ole. Myös saamelaisalueen ulkopuolella esiin nousevat lasten kielipesä-, varhaiskasvatus- ja koulupalveluiden järjestämisen vaikeudet. Kun puhutaan saamelaisten hyvinvoinnista, pitäisikö alkaa puhua kielenopetuksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla, yhtä tärkeinä kuin vaikkapa lääkäripalvelut?

Mannan vahkus Jyväskyläs ledje ETMU-beaivvit, nappo Etnalaš gaskavuođaid ja riikkaidgaskasaš fárredemiid dutkamuša searvvi konfereansa. Dán jagi fáddan lei nálli, váldi ja johtin. Tobias Hübinette  doalai miellagiddevaš sáhkavuoru fáttás Reintroducing and researching race in a Nordic setting – challenges for the future. Sáhkavuorustis son čielggadii nálli-doahpaga historjjá Davviriikkain ja dan, makkár historjjálaš duogáš rasismas lea Davviriikkain. Hübinette humai erenomážit nálli-doahpagis ruoŧŧelaš konteavsttas. Sámedutkin ledjen ilus, go Hübinette ii iežas sáhkavuoru álgooasis hupman dušše ođđa vehádagaid birra muhto buvttii ovdan maid sápmelaččaid guoskan nálledutkamušaid, mat leat maŋimus áiggiin ságastahttán olu Sameblod-filmma dihte. Sápmelaččaid guoskkevaš nálledutkamušat leat oassi buot davviriikkalaš rasisma historjjá.

 

Ruoŧa historjjás 1960-logu loahppa lea jorggáldat, goas Ruoŧa geahpedii iežas jurddašeami vehádagaid ektui ja álggii váldit sisfárrejeddjiid vuostá. Hübinette sáhkavuorus oaččui gova, ahte ruoŧŧelaš rasisma lea čuohcán 1960-logu maŋŋá erenomážit ođđa vehádagaide, sisfárrejeddjiide.

 

Báhcen smiehttat, ja jerrenge gáffebottus Hübinettes, ahte gosa sápmelaččaid guoskevaš rasisma jávkkai 1960-logu maŋŋá? Jávkkaigo dat? Ainjuo sápmelaččat ja eará boares vehádagat dego románat leat oassin jávkan ságastallamiin rasisma birra. ETMU-beivviin ságastallet olu rasisma birra, muhto áidna sápmelaččaid guoskevaš sáhkavuoru lei mu iežan. Eará boares vehádagaid guoskevaš sáhkavuorut eai dán jagis lean mielde, go okta románaid guoskevaš sáhkavuoru šluhttejuvvui.

 

Hübinette sáhkavuorus bođii bures ovdan dat, ahte rasisma Davviriikkain ii leat miige ođđa áššiid iige dan sáhte ipmirdit, jos ii oainne dan ruohttasiid čiekŋalis davviriikkalaš servodagaid struktuvrrain. Servodagaid struktuvrrain leahkki rasisma boahtá oidnosii árgabeaieallimis. Davviriikkalaš rasisma ruohttasat giessasit sápmelaččaid historjjá birra, muhto reahkkágo dat, jos mii geahččat dušše ruohttasiid? Ruohttasat leat čihkosis eatnama vuolde, muhto mii šaddá eatnama alde dál?

 

Sápmelaččaid guoskevaš árgabeairasisma ii kánske leat seammalágan go eará vehádagaid guoskevaš rasisma, muhto dat ii oaivvil, ahte dat ii dáhpáhuva. SÁRA joavkoságastallamiin, ovttaskas olbmuid jearahallamiin ja skoviid vástádusain olbmot muitalit njuolga das, makkár rasisma ja vealaheami sii leat vásihan. Dat lea sihke huikkašeapmi ja cielaheapmi, muhto maid olbmuid identitehtaid ja dárbbuid bidjan gažaldatvuložin árgabeaieallimis. Ovdamearkka dihte dalle, go gáibidit sámegielat bálvalusaid, vuosttas kommeantta sáhttá leat ahte donhan humat nu buorre suomagiela, ithan dárbbaš sámegielat bálvalusa. Dahje ahte sápmelaččaide eai obanassiige leat erenomáš, sámekultuvrii vuođđuduvvan bálvalusat, go navdit, ahte sápmelaččain eai leat earálágán dárbbut bálvalusaid ektui go eará olbmuin – jogo dan dihte, ahte eai oainne sámi kultuvrra erenomášvuođa dahje danin, ahte navdit, ahte sápmelaččat leat jo nu assimilerejuvvon váldoálbmogii, ahte sis eai leat šat erenomáš dárbbuid. Dakkár rasisma lea nu čehpet čiehkadan servodaga struktuvrraide, ahte dan sáhttá leat váttis fuobmát.

 

Ođđa vehádagat dávjá deattuhit, ahte sii eai háliidit, ahte olbmot láhttet singuin ja doallat sin dušše sisfárrejeaddjin, muhto sii háliidit ahte olbmot láhttet singuin seammáláhkkái go earáiguinge. Sápmelaččaid ulbmil erenomážit bálvalusaid ektui lea justa nuppe gežiid: ahte olbmot oaidnit sin sápmelažžan, geain leat iežaslágán dárbbut, eaige suopmelažžan, ruoŧŧelažžan dahje dážan. Go ságastallat rasisma birra, livččii buorre fuomášit, ahte rasisma ruohttasat, mat leat čiekŋalis davviriikkalaš servodagain, dagahit máŋggalágán rasisma.

 

---

 

Viime viikolla järjestettiin Jyväskylässä ETMU-päivät eli Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran konferenssi. Tämän vuoden aiheena oli rotu, valta ja liikkuvuus. Tobias Hübinette piti mielenkiintoisen puheenvuoron otsikolla Reintroducing and researching race in a Nordic setting – challenges for the future. Puheenvuorossaan hän valotti rotu-käsitteen historiaa Pohjoismaissa ja sitä, millainen historiallinen tausta rasismilla on Pohjoismaissa. Hübinette puhui erityisesti rotu-käsitteestä ruotsalaisessa kontekstissa. Saamentutkijana olin ilahtunut, kun Hübinette ei puheenvuoronsa alkuosassa puhunut vain uusiin vähemmistöihin kohdistuvasta rasismista vaan nosti esiin esimerkiksi saamelaisiin kohdistuneet rotututkimukset, jotka ovat viime aikoina puhuttaneet Saamelaisveri-elokuvan myötä. Saamelaisiin kohdistuneet rotututkimukset ovat osa kaiken pohjoismaisen rasismin historiaa.

 

Ruotsin historiassa 1960-luvun loppu on käännekohta, jolloin Ruotsi lievensi suhtautumista vähemmistöihin ja alkoi ottaa vastaan maahanmuuttajia. Hübinetten puheenvuorosta sai kuvan, että ruotsalainen rasismi on kohdistunut 1960-luvun jälkeen ennen kaikkea uusiin vähemmistöihin, maahanmuuttajiin.

 

Jäin miettimään, ja kysyinkin kahvitauolla Hübinettelta, että mihin saamelaisiin kohdistuva rasismi katosi 1960-luvun jälkeen? Katosiko se? Ainakin saamelaiset ja muut vanhat vähemmistöt kuten romanit ovat osittain kadonneet rasismista käydyistä keskusteluista. ETMU-päivillä puhutaan paljon rasismista, mutta ainoa saamelaisia koskeva puheenvuoro oli omani. Muita vanhoja vähemmistöjä koskevia puheenvuoroja ei ollut tänä vuonna mukana, kun yksi romaneja koskeva puheenvuoro peruuntui.

 

Hübinetten puheenvuorossa nousi hyvin esiin se, että rasismi Pohjoismaissa ei ole uusi ilmiö eikä sitä voi ymmärtää, jos ei näe sen juuria syvällä pohjoismaisten yhteiskuntien rakenteissa. Yhteiskunnan rakenteissa oleva rasismi tulee näkyviin arjen rasismina. Pohjoismaisen rasismin juuret kietoutuvat saamelaisten historian ympärille, mutta riittääkö, jos katsomme vain juuria? Juuret ovat maan alla piilossa, mutta mitä kasvaa maan päällä nyt?

 

Saamelaisiin kohdistuva arkipäivän rasismi ei ehkä ole samanlaista kuin uusiin vähemmistöihin kohdistuva, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä olisi. SÁRA:n ryhmäkeskusteluissa, yksilöhaastatteluissa ja lomakevastauksissa ihmiset kertovat avoimesti kohtaamastaan rasismista ja syrjinnästä. Se on huutelua ja nimittelyä, mutta myös ihmisten identiteettien ja tarpeiden kyseenalaistamista arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi saamenkielistä palvelua vaatiessa ensimmäinen kommentti voi olla, että sinähän puhut niin hyvin suomea, et kai vain tarvi saamenkielistä palvelua. Tai että saamelaisille ei ylipäänsä ole tarjolla erityisiä, saamelaiseen kulttuuriin perustuvia palveluita, koska oletetaan, että saamelaisten tarpeet palvelujen suhteen eivät eroa muun väestön tarpeista – joko siksi, että saamelaisen kulttuurin erityisyyttä ei nähdä tai siksi, että oletetaan, että saamelaiset ovat sulautuneet valtaväestöön niin hyvin, ettei erityisiä tarpeita enää ole. Tällaisen rasismin juuret ovat niin hyvin piiloutuneet yhteiskunnan rakenteisiin, että sitä voi olla vaikea huomata.

 

Uudet vähemmistöt usein korostavat, että eivät halua tulle kohdelluiksi maahanmuuttajina vaan samalla tavalla kuin valtaväestö. Saamelaisten tavoite etenkin palvelujen suhteen on juuri päinvastainen: tulla kohdelluksi saamelaisena, jolla on omanlaisiaan tarpeita, eikä suomalaisena, ruotsalaisena tai norjalaisena. Rasismikeskustelussa olisi hyvä huomata, että rasismin syvällä pohjoismaisissa yhteiskunnissa olevat juuret tuottavat nykyaikana monenlaista arjessa näkyvää rasismia.

(suomeksi alempana)

 

SÁRAs ii leat gullon olu maŋimus áiggiin, muhto Roavvenjárgga bargolanjas lea barggu jođus olles áigge. Giđđat sáddejuvvon jearahallanskovvái oaččuimet 665 vástádusa ja dál geasi ja čavčča áigge mii leat álgán analyseret skoviid dieđuid. Bargu das gal lea, danin go dál skoviid dieđut leat ovdamearkka dihte dakkár hámis:

SÁRAs mii smiehttat dál, maid dakkár govat, dego dat bajábealde, iešalddes muitalit. Materiála ja diehtu mis leat, muhto maid mii háliidit dan materiálas jearrat? Dat govva lea okta iskkadeapmi ordnet jearahallanskoviid dieđuid. Dan bargomuttus mis leat lihkus veahkkin čeahpes kvantitatiiva materiála dutkit Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, geat máhttet čilget midjiide dakkár govaid.

Sápmelaččaid guoskevaš statistihkalaš dutkamušat leat dahkkon Suomas dušše unnán. Dáža bealde fas leat ollašuhtton viiddis SAMINOR 1 ja 2 dutkamušat sápmelaččaid buresbirgema birra. Dat dutkamušat leat SÁRA veahkkin, go mii smiehttat, makkár gažaldagaid mii háliidit jearrat dán dutkanmateriálas. Lea goit dehálaš muitit, ahte Dáža servodatlaš dilli lea earálágan go Suomas. Danin mii leat SÁRAs olu smiehttan, mo mii sáhttit jearrat dán materiálas gažaldagaid, mat leat dehálaččat Suoma beal sápmelaččaide. Dán materiála dulkomis mis leat veahkkin ovddit joavkoságastallamat ja ovttaskas olbmuid jearahallamat. Dain sámeguovllu olggobealde orru sápmelaččat buktit ovdan iežaset vásáhusaid ja áššiid, mat leat dehálaččat sin árgabeaivvis. Dál mii sáhttit jearahallanskoviid dieđuiguin dárkkistit, leago sáhka viidásut statistihkain oidno fenomenain. Sáhttá maid leat, ahte skoviid dieđuin boahtá ovdan juoidá, mii ii leat boahtán ovdan ollenge joavkoságastallamiin iige ovttaskas olbmuid jearahallamiin. Dat lea duođai gelddolaš bargomuddu!

 

Vuosttas bohtosiid birra leimme Lydiain muitaleamen 29.9 Anáris Sámedikki ordnen Elektrovnnalaš bálvalusat sámegillii-bargobajis. Anáris geahčaime SÁRA jearahallanskovvái vástidan olbmuid dárbbu geavahit sámegielat bálvalusaid. Das geavaheimme veahkkin olbmuid juohkima ahkejovkkuide sápmelaččaid historjái vuođđuduvvi málle mielde. Orru, ahte materiálas boahtá ovdan erenomážit nuorra ollesolbmuid dárbu sámegielat bálvalusaide. Dat lea dehálaš diehtu boahttevuođa bálvalusaid plánemis danin go dábálaččat nuorra, bargoahkásaš olbmuid eai jurddašuvvo dakkár joavkun, mii erenomážit dárbbašivččii bálvalusaid.

 

Maŋŋeleabbo čakčat mii bovdit gávpotsámeservviid mielde sierra bargobadjái dulkot dutkanmateriála ovttas minguin. Gulahallat, jaskesvuođas fuolatkeahttá SÁRA bargu lea olles fárttas!

 

---

 

SÁRAsta ei ole paljon kuulunut viime aikoina, mutta Rovaniemen työhuoneella tapahtuu koko ajan. Keväällä lähetettyyn kyselylomakkeeseen saimme 665 vastausta ja kesän ja syksyn aikana olemme alkaneet analysoida lomakkeilla saatuja tietoja. Työtä on riittänyt, sillä tässä vaiheessa lomakkeiden tiedot näyttävät esimerkiksi tältä:

SÁRAssa pähkäillään nyt, mitä yllä näkyvän kuvan kaltaiset kuviot oikeastaan kertovat. Aineistoa ja tietoa on, mutta mitä me haluamme aineistolta kysyä? Yllä näkyvä kuva on yksi yritys järjestää lomakkeilla kertynyttä tietoa. Tässä vaiheessa meillä on onneksi apunamme kokeneet kvantitatiivisen aineiston tutkijat Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, jotka osaavat selittää meille yllä näkyvän kuvan kaltaisia kuvioita.

Saamelaisia koskevaa tilastollista tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Norjassa sen sijaan on toteutettu muun muassa laajat SAMINOR 1 ja 2-tutkimukset saamelaisten hyvinvointiin liittyen. Näistä tutkimuksista on SÁRAlle apua, kun mietimme, mitä kysymyksiä haluamme aineistoltamme kysyä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Norjan yhteiskunnallinen konteksti on erilainen kuin Suomessa ja siksi olemme SÁRA:ssa miettineet, miten osaisimme kysyä aineistolta Suomen saamelaisyhteisön kannalta tärkeitä kysymyksiä. Aineiston tulkinnassa meillä on apuna aiemmat käydyt ryhmäkeskustelut ja yksilöhaastattelut. Niissä saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset nostivat esiin omia kokemuksiaan ja omasta mielestään tärkeitä asioita arkeensa liittyen. Nyt voimme kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen avulla tarkistaa, onko kyse laajemmista, tilastollisella tasolla näkyvistä ilmiöistä. Voi myös olla, että lomakkeilla kerätyistä tiedoista nousee esiin asioita, jotka eivät tulleet esiin ryhmäkeskusteluissa eivätkö yksilöhaastatteluissa. Nyt ollaan siis jännittävän työvaiheen äärellä!

 

Ensimmäisiä tuloksia esittelimme 29.9.2017 Inarissa Saamelaiskäräjien järjestämässä Sähköiset palvelut saamen kielillä-työpajassa. Inarissa tarkastelimme SÁRA:n kyselyyn vastanneiden halukkuutta käyttää saamenkielisiä palveluita alustavan Suomen saamelaisten historiaan perustuvan ikäryhmäjaon mukaan. Näyttäisi, että aineistosta nousee esiin ainakin nuorten aikuisten saamelaisten halu käyttää saamenkielisiä palveluita. Tämä on tärkeää tietoa tulevaisuuden palvelujen suunnittelulle, sillä yleensä nuoria työikäisiä ei pidetä palveluja erityisesti tarvitsevana ryhmänä.

 

Myöhemmin syksyllä tulemme kutsumaan myös kaupunkien saamelaisyhdistykset mukaan työpajaan tulkitsemaan aineistoa. Pysykää siis kuulolla, hiljaisuudesta huolimatta täällä ollaan työn touhussa koko ajan!