Skovvi poasttas – dutki jurdagat / Lomake postissa – tutkijan mietteitä

Giđđa lea guhkkin, beaivváš báitá ja muohttagat suddet. SÁRA jearahallanskovvi lea dál vuolgán poastta fárus. Skovi ráhkadeamis mii leat bargan ovttas sámeservviiguin ja sámedikkiin. Sii leat beassan buktit iežaset oainnuid ja doaivagiid skovvái.

 

Lea dehálaš čielggadit, dustetgo sápmelaččat gávpotbirrasis buktit ovdan dan, ahte sii leat eamiálbmot. Dutkin ja iešge sápmelažžan doaivvun, ahte nu ollugat go vejolaš vástidivčče dán jearahallamii, danin go dieđuin iskat buoridit sápmelaččaid bálvalusaid oažžuma sihke ovttaveardásašvuođa ollašuvvama čuovvuma. Lea miellagiddevaš diehtit, mo mii veadjit unna álbmogin dáistalit sámegiela ja kultuvrra sirdimis maŋisbohttiide ja mo sámekultuvrra hámiid, vieruid ja árvvuid sáhttá ollašuhttit gávpotlačča eallimis. Vai jávkágo sápmelašvuohta vehážiid mielde gávpogiin dán bálvalanortnega bokte, mii ii dovdda doarvái earáláganvuođa?

 

Ieš lean vuosttas buolvva gávpotlaš ja dovddan gávpogis orru sápmelaččaid eallindili ja hástalusaid bures. Iežan muitalus lea dakkár:

 

Lean orron Ohcejogas mu vuosttas 20 jagi. Dan maŋŋá fárrejin studeret Roavvenjárgii. Dan maŋŋá go lean válmmaštuvvan, lean leamaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi eará bargobáikkiin sámeguovllus. Mu bárdni riegádeami maŋŋá lean ássán bissovaččat Roavvenjárggas. Mii dáistaleimmet vuos gándda sámegielat beaivedivššuin ja de sámegielat skuvlaoahpahusain. Dakkár dábálaš muitalus. Nu váigat go vejolaš fievrridit máná bálvalusaide. Skuvllas ii lean dalle sámegiela oahpahus, fertii gaskkan beaivvi fievrridit beaiveruktui sámeoahpahussii. Ja go áigi golai doarvái, de gándda háliidiige suomastit. Nu ollašuvai dat vuoigŋa, ahte ”diihan gal birgebehtet suomagielain”.

 

Mu bárdni Paulus lea goittotge dáppe gávpogis mannan šlivgut Kemijoki gáddái. Son movttáskii guolásteamis Ohcejogas, go guolástii su ednuin Deanus.

 

Paulus kalassa

 

Kevät on jo pitkällä, aurinko paistaa ja lumet sulavat. Olemme saaneet SÁRA-hankkeen kyselylomakkeen lähtemään postiin. Kyselylomakkeen laatimisessa olemme tehneet yhteistyötä saamelaisyhdistysten ja saamelaiskäräjien kanssa. He ovat voineet tuoda omat näkemyksensä ja toiveensa kyselylomakkeeseen.

 

Tärkeätä on selvittää uskaltavatko saamelaiset kaupunkiympäristössä tuoda esille sen, että ovat alkuperäiskansan edustajia.  Tutkijana ja itsekin saamelaisena toivon, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn, sillä tiedon avulla pyritään parantamaan saamelaisten palvelujen saatavuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaa.  On kiinnostavaa tietää, miten me jaksamme pienenä vähemmistönä taistella saamen kielen ja kulttuurin siirtymisestä jälkipolville ja miten saamelaiskulttuurin muotoja, tapoja ja arvoja voi toteuttaa kaupunkilaisen elämässä. Vai häviääkö saamelaisuus vähä vähältä kaupungeissa palvelujärjestelmän kautta, joka ei tunnista riittävästi erilaisuuksia?

 

Itse olen ensimmäisen polven kaupunkilainen ja tunnen kaupungissa asuvien saamelaisten elämäntilanteet ja haasteet hyvin. Oma tarinani on tällainen:

Olen asunut ensin Utsjoella kaksikymmentä ensimmäistä vuottani. Sen jälkeen muutin opiskelemaan Rovaniemelle. Valmistuttuani olen ollut sosiaali-ja terveydenhuollon alalla eri työpaikoissa saamelaisalueella. Poikani syntymän jälkeen olen asettunut Rovaniemelle asumaan pysyvästi. Ensimmäinen taistelu käytiin pojan saamenkielisen päivähoidon kanssa ja sitten saamenkielen kouluopetuksen kanssa. Sellainen tyypillinen tarina. Mahdollisimman vaikea kuljettaa palveluihin. Koulussa ei ollut tuolloin opetusta, piti kesken päivää kuljettaa päiväkotiin saamen opetukseen. Ja kun tarpeeksi kauan meni, niin poika halusi puhuakin suomea. Eli toteutui se asenne että ”tehän kyllä pärjäätte suomenkielellä. ”

 

Poikani Paulus on kuitenkin mennyt täällä kaupungissa Kemijoen rantaan kalaan.  Hänelle tuli kalastusinnostus Utsjoella käydessä, kun kalasti enonsa kanssa Tenolla.

Juovllaid vuordimin / Joulun odotusta

Suomeksi alempana.

Mii eallit dál skábmaáiggi. Olgun lea alit skábmačuovga. Lean álo liikon dan ráfáiduhtti váikkuhusas. Dál fuomášan maid, ahte lea láđasmánnu. Juovllat lahkonit gulul, juovlahoahpuin fuolatkeahttá.

 

Čavčča áigge mii leat válmmaštallan jearahallanskovi ovttas sámeservviiguin ja dutkiiguin. Mii leat smiehttan ja hábmen gažaldagaid ain ođđasit ja ođđasit vai gávpogiid sápmelaččaid jietna gullosii. Mii leat oassalástan  maid máŋgga semináraide ja ordnen iešge guovtte. Nubbi gieđahalai sámi árabajásgeassima gávpogiin ja nubbi fas sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid sajádaga. Seminárain mii leat oahpásmuvvan sihke politihkalaš váikkuheddjiiguin, dutkiiguin ja olbmuiguin, geainna lea árgabeaivásáhus dain áššiin.

 

Skovi lassin mii leat hábmegoahtán gažaldagaid ovttaskas olbmuid jearahallamiidda. Mii áiggut jearahallat olbmuid, geainna leat earálágan dilit eallimis. Dasa laktása maid sámi doaibmahehttejuvvon dahje lámisolbmuid jearahallamat, maid mii bargat ovttasbarggus davviriikkalaš dutkanprošeavttain, mii čielggada sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid sajádaga. Mii doaivvut, ahte beassat jearahallat olbmuin sin iežaset eatnigillii. Mii álgit jearahallat ođđajagimánus, go beaivváš fas ihttá.

 

Mii sávvat ráfálaš juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi buohkaide!

 

Elsa, Lydia ja Tuuli

 

—–

 

Elämme kaamoksen aikaa. Ulkona on kaamoksen sininen valo. Olen aina pitänyt sen rauhoittavasta vaikutuksesta. Nyt huomaan että on täyden kuun aika.  Joulun aika lähestyy hiljalleen, joulukiireistä huolimatta.

 

Syksyn aikana olemme työstäneet kyselylomaketta yhdessä saamelaisyhdistysten ja tutkijoiden kanssa. Olemme miettineet ja muotoilleet kysymyksiä uudestaan ja uudestaan, jotta saisimme kaupungeissa asuvien saamelaisten äänen kuuluviin. Olemme osallistuneet moniin seminaareihin ja järjestäneet itsekin kaksi. Toinen käsitteli saamelaista varhaiskasvatusta kaupungeissa ja toinen saamelaisten vammaisten asemaa. Seminaareissa olemme tutustuneet niin poliittisiin vaikuttajiin, tutkijoihin kuin ihmisiin, joilla on arkipäivän kokemusta näistä asioista.

 

Lomakkeen lisäksi olemme muotoilleet kysymyksiä yksittäisten ihmisten haastatteluihin. Aiomme haastatella eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Tähän liittyvät myös saamelaisten vammaisten haastattelut, joita teemme yhteistyössä pohjoismaisen tutkimusprojektin kanssa, jossa selvitetään saamelaisten vammaisten asemaa. Toivomme, että pääsemme haastattelemaan ihmisiä heidän äidinkielillään. Aloitamme haastattelut tammikuussa, kun aurinko taas näyttäytyy.

 

Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

 

Elsa, Lydia ja Tuuli

Čavčča guvlui / Syksyä kohti

Vurddiimet geassemánu loahpas sakka boahttevaš geasseluomu. Soabaimet goitge mihcamáraid maŋŋá SÁRA dutkanjoavkkuin, ahte eat geavat olles geasi lupmui, muhto lohkat geasi áigge dárogielat, sápmelaččaid guoskevaš sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi girjjálašvuođa. Printtiimet rehpuide máŋggaid artihkkaliid. Mun johten daiguin duohkot deike. Gávnnahin, ahte gii nu lea čállán dás, man iešge lean muhtin muddui vásihan dalle go ledjen barggus sámeguovllus. Dás, mo dovdu, go ádde, ahte mu iežan olbmot dárbbašit sámegielat bálvalusa. Dán ii álo fuomáš iešge, go lea hárjánan suomastit. Sámekultuvrra vuhtii váldin lea vel uhcit, go dadjet, ahte ”galhan dat birget Suoma servodagas”. Lihkus artihkkalat ledje nu miellagiddevaččat, ahte gillejin vuodjut fáddái. Geassit fertii maid vuoiŋŋastit, go boahtte jahki lea sihkkarit seammá dievvá bargguid, go lei mannan giđđage.

 

Geassi lei liekkas, muhtumin maid menddo báhkas ja orui, ahte ásaimet sávnnjis. Lei váttis oađđit, go lei nu báhkas. Luopmovahkus bijaimet maid iđđedis diibmu čuodjat viđa maŋŋá. Manaimet Kemijoga gáddái bassat láhtteránuid vai gerget goikat beaivvi áigge dalle go vuolgá áiggil johtui. Oinniimet maid moadde earáge bassamin láhtteránuid árrat iđđedis.

 

Borgemánu álggus barggaimet jearahallanskoviin olles SÁRA dutkanjoavkkuin. Fuomášin, ahte sáhtán dál buorebut áddet, mo skoviin ohcat vástádusaid dasa, makkár lea sámi árgabeaivvi gávpogis. Makkár válljejumiid dihte sii lea fárren gávpogiidda ja mo sii leat huksen sin árgabeaivvi doppe? Smihtten, mo mii leat giđa áigge hábmen lagas ovttasbarggus jearahallanskovi sámeservviiguin, eará dutkiiguin ja áššedovdiiguin. Ovttasbargu leamaš ávkalaš.

 

21.8 mii fitnat Oulu sápmelaččaid luhtte smiehttamin singuin sámi árgabeaivvi.  Čakčamánu álggus mii loahpahit jearahallanskovi hábmema Oulus, gosa mii čoahkkanit ovttas gávpotsámeservviiguin. Dan maŋŋá mii sáddet jearahallanskovi gávpotsápmelaččaide ja vuordit, man gallis dasa vástidit ja maid dat vástádusat muitalit sámi árgabeaivvis gávpogis. Jearahallanskovi lassin mii jearahallat maid ovttaskas olbmuid. Jearahallamiin mii ohcat dieđu sápmelaččaid eallimis gávpogis ja das, makkár rolla buresbirgenbálvalusain lea sin árgabeaivvis.

 


 

 

Odotimme kesäkuun lopulla kovasti tulevaa kesälomaa. Sovimme kuitenkin juhannuksen jälkeen SÁRA:n tutkijaryhmän kanssa, että koko kesää ei käytetä lomailuun vaan luemme kesän aikana norjankielistä saamelaisia koskevaa sosiaali- ja terveysalan kirjallisuutta. Tulostimme reppuihin useita artikkeleita. Minä seilasin niiden kanssa milloin mihinkin. Totesin, että joku on kirjoittanut siitä, mitä itsekin olen jossain määrin kokenut, kun olin töissä saamelaisalueella. Siitä, miltä tuntuu, kun ymmärtää, että oma yhteisö tarvitsee saamenkielistä palvelua. Sitä ei aina ymmärrä itsekään, koska on tottunut puhua suomea. Saamelaiskulttuurin huomioiminen on vielä vähempää, sillä sanotaan, että ”kyllähän ne pärjäävät suomalaisyhteiskunnassa” Onneksi artikkelit olivat niin mielenkiintoista, että jaksoin keskittyä aiheeseen. Kesällä oli kuitenkin pakko myös levätä, koska tuleva vuosi on varmasti yhtä työn täyteinen kuin oli viime kevätkin.

 

Kesä oli lämmin, jossain vaiheessa jopa hautova ja tuntui, että asumme saunassa. Nukkuminen lämmössä tuntui tukahduttavalta. Lomaviikolla laitoimme muutamana aamuna kellon soimaan viiden jälkeen. Menimme Kemijoen rantaan pesemään mattoja, ehtivät kuivaa päivän aikana, kun lähtee ajoissa liikkeelle. Näimme muutaman muunkin aikaisen matonpesijän laiturilla.

 

Elokuun alussa muokkasimme yhdessä kyselylomaketta koko SÁRA:n tutkijaryhmä. Huomasin, että pystyn nyt paremmin hahmottamaan sen, miten lomakkeella etsitään vastauksia siihen, millaista on saamelaisten arki kaupungeissa Millaisten valintojen seurauksena he ovat muuttaneet kaupunkeihin ja miten he ovat rakentaneet arkensa siellä? Mietin, kuinka olemme muokanneet kyselylomaketta saamelaisyhdistysten, muiden tutkijoiden, asiantuntijoiden kanssa kevään ajan tiivisti. Yhteistyö on ollut antoisaa.

 

21.8 käymme Oulun saamelaisten luona pohtimassa heidän saamelaista arkeaan. Syyskuussa päätämme kyselylomakkeen muokkauskiertueen Ouluun, jonne kokoonnumme kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa. Sen jälkeen lähetämme kyselylomakkeen kaupunkisaamelaisille ja odotamme, kuinka moni siihen vastaa ja mitä vastaukset kertovat saamelaisesta arjesta kaupungeissa. Kyselylomakkeen rinnalla teemme myös yksilöhaastatteluja. Haastatteluilla haemme tietoa saamelaisten kokemuksista arjesta kaupungeissa ja siitä, millainen rooli hyvinvointipalveluilla on heidän arjessaan.

Gumposat ja ságastallan Roavvenjárggas / Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä

Suomeksi alempana.

 

Čoahkkaneimmet 20.3.2016 Lähteentie Pirttii Mii rs:iin ja Roavvenjárggas orru sámiiguin gumpostallat ja ságastallat árgabeaivvis gávpogis. Goahkát Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab leigga buktán Ohcejogas Baišduottara bálgosis ávdnasiid gumposiidda, márffiide ja eará herskuide. Lähteentie Pirttis olbmuid vurddii njálgga hádja, mii buvttii máŋgasiidda mánnávuođa millii. Árbevirolaš boazomállásat leat okta vuohki, mo sámi árbevirolaš máhttut joatkašuvvet maid gávpogis.

Olbmuid geasuhii gumposiid lassin maid vejolašvuohta deaivvat oahppásiid. Ságaid molsuma maŋŋá juohkáseimmet guovtte jovkui ságastallat, mo sámevuohta oidno gávpotárgabeaivvis. Mielde ledje eará ahkásaš olbmuid vávvás áhkkui. Nuoramus oassálasti ođii beaivenahkáriid ságastallama áigge.

lydia ja tuuli

Ságastallamis bohte ovdán máŋggalágan árgabeaivásáhusat. Mánnábearrašat deattuhedje, man dehálaš doarjja sámegielat bálvalusat leat mánáid giellamáhttui. Ságastaladettiin fuomášeimmet, ahte sámegielat árabajásgeassin lea leamaš Roavvenjárggas jo guhká, jos lea hoksán ohcat dikšobáikki oahpes sámi bearašbeaivvedivššáris. Sámegielat árabajásgeassinbálvalusat eai leatge nu ođđa ášši Roavvenjárggas!

Mánnábearrašiid bálvalusaid lassin ságastalaimet boares olbmuid bálvalusain. Máŋgga ságastalli eallilan vánhemat orrot sámeguovllus ja geavahit Roavvenjárggas Lappi guovddášbuohcceviesu bálvalusaid. Olbmot ledje fuolas erenomážit das, mo muittohuvvan boarrásat birget ja nuppe dáfus dat, mo sámegielat buohcci sáhttá gulahallat go lea buohcceviesus dahje doahppehallá. Ságastallan bohciidii maid Roavvenjárgga sápmelaččaid iežaset boahttevuođas: máŋgasat leat orron Roavvenjárggas stuorámus oassi eallimis eaige sii pláne fárret eret oahpes gávpogis go ahki lassána. Makkár bálvalusaide dalle lea dárbu ja man gillii?

Jotkkiimet ságastallama boradanbeavddis. Njálgga borramuša ja miellagiddevaš ságastallama lassin okta eahkeda deháleamos ášši lei čoahkkanit oktii gávpoteallima hoahpuid gaskkas. Lei somá čoahkkanit oktii reaškit ovttas. Giitu oassálasttiide somás eahkedis! Giđđat mii ordnet ságastallandilálašvuođaid maid eará gávpogiin.

Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä

Kokoonnuimme 20.3.2016 Lähteentien pirtille Mii ry:n ja Rovaniemen saamelaisten kanssa perinneruuan äärelle keskustelemaan arjesta kaupungissa. Kokit Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab toivat Utsjoelta Paistunturin paliskunnasta raaka-aineet kumpuksiin, makkaroihin ja muihin herkkuihin. Tulijoita oli vastassa herkullinen tuoksu, joka toi monelle lapsuuden muistot mieleen. Perinteiset pororuuat ovat yksi tapa, jolla saamelaiset perinnetaidot jatkuvat kaupungissakin.

Ihmisiä houkutteli paikalle paitsi perinneruoka, myös mahdollisuus nähdä tuttuja. Kuulumisten vaihdon jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään keskustelemaan, miten saamelaisuus näkyy kaupunkilaisarjessa. Ikähaitari oli vauvasta áhkkuun, nuorin osallistuja nukkui päiväunet keskustelun aikana.

elsa

Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia arjen kokemuksia. Lapsiperheet korostivat, miten tärkeä tuki saamenkieliset palvelut ovat lasten saamen kielelle. Jutellessa huomasimme, että saamenkielistä varhaiskasvatusta on ollut saatavilla jo pidempään, jos on hoksannut hakea hoitopaikkaa tietämältään saamenkieliseltä perhepäivähoitajalta. Saamenkieliset varhaiskasvatuspalvelut eivät olekaan niin uusi asia Rovaniemellä!

Lapsiperheiden palveluiden lisäksi ihmisiä puhuimme ikäihmisten palveluista. Monen keskustelijan iäkkäät vanhemmat asuvat saamelaisalueella, mutta käyttävät Rovaniemellä Lapin keskussairaalan palveluita. Huolta herätti erityisesti saamenkielisten muistisairaiden pärjäämisestä ja toisaalta se, miten saamenkielinen potilas voi ilmaista itseään erilaisten toimenpiteiden yhteydessä tai vakavien sairaskohtauksen sattuessa. Keskusteluissa heräsi myös kysymys keskustelijoiden omasta tulevaisuudesta: moni on ehtinyt asua Rovaniemellä suurimman osan elämästään eivätkä suunnittele muuttavansa pois tutusta kaupungista vanhoilla päivillään. Millaisia palveluita silloin tarvitaan ja millä kielellä?

Keskusteluja ja kuulumisten vaihtoa jatkoimme ruokapöydässä. Hyvän ruuan ja mielenkiintoisen keskustelun lisäksi yksi illan tärkeimmistä anneista oli kokoontuminen yhteen kaupungin kiireiden keskellä. Oli mukava kokoontua yhteen nauramaan saameksi. Kiitos kaikille mukavasta illasta! Kevään aikana järjestämme keskustelutilaisuudet myös muissa kaupungeissa.

Govat/Kuvat Tarja Porsanger