Sámegielat bálvalusaide dárbu olles Suomas / Saamenkielisille palveluille tarvetta koko Suomessa

Suomagillii vuollin / Suomeksi alempana

 

Jo badjel beali Suoma sápmelaččain orru sámeguovllu olggobealde, meastá 200 sierra gielddas. SÁRA bohtosiin boahtá ovdan, ahte sámeguovllu olggobeallái leat šaddan erenomáš sámeváibmosat. Ovdamearkka dihte Roavvenjárgii, Oului, oaivegávpotguvlui ja Tampere ja Jyväskylä guvluide leat šaddan váibmosat, mat aktiivvalaččat ovddidit sámegielaid ja sámekultuvrra. Sámeváibmosiid šaddan dihto gávpogiidda lea dagahan maid dárbbu ordnet dain gávpogiin sámegielat bálvalusaid, erenomážit sámegielat árabajásgeassima ja sámegielaid oahpahusa. Gávpogiid bálvalusvuogádagain leamaš bággu reageret ođđa dárbbuide.

 

Bálvalusaid ordnejeaddjit leat jo álgán ohcat ođđalágan čovdosiid, dego ovdamearkka dihte Helssegis, gos álggahii mannan vahkus vuosttas guovttegielat sáme-suomaluohká sámeguovllu olggobealde. Dálá bálvalusat leat goit dušše vuosttas lávki. SÁRA jearahallanskovi vástádusain bođii ovdan, ahte sámegielat árabajásgeassima sámeguovllu olggobealde háliidivčče geavahit vihta gearddi eanet vástideaddjit, go veardida daidda vástideddjiide, geat dál geavahit dan bálvalusa.

 

Sámegielat bálvalusaid dárbu sámeguovllu olggobealde lea bissovaš

 

SÁRA jearahallandutkamušas bođii ovdan čielga treanda das, ahte nuorat ahkebuolvvat háliidit geavahit sámegielat bálvalusaid eanet go boarrásut ahkebuolvvat. Dat oidno dál erenomážit nuorra bearrašiid dárbbašan árabajásgeassin- ja skuvlabálvalusain, muhto maid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain. Dutkamušas bođii ovdan maid dat, ahte dušše unna oassi gávpogiin orru sápmelaččain pláne fárrema sámeguvlui. Orru, ahte sámegielat ja sámekultuvra leat sajáiduvvamin oassin gávpogiid ja daid bálvalusvuogádagaid.

 

 

 

Jo yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, lähes kahdessasadassa eri kunnassa. SÁRAn tuloksissa nousee esiin, että saamelaisalueen ulkopuolelle on muodostunut muutamiin kaupunkeihin isompia saamelaiskeskittymiä. Esimerkiksi Rovaniemelle, Ouluun, pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Jyväskylään on muodostunut aktiiviset saamen kieliä ja saamelaiskulttuuria ylläpitävät saamelaisyhteisöt. Saamelaisten keskittyminen tiettyihin kaupunkeihin on tuonut mukaan tarpeen järjestää saamenkielisiä palveluita, erityisesti saamenkielistä varhaiskasvatusta ja saamen kielten opetusta. Kaupunkien palvelujärjestelmien on ollut pakko reagoida muutokseen.

 

Palvelunjärjestäjät ovat jo lähteneet etsimään uudenlaisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi Helsingissä, jossa aloitti viime viikolla ensimmäisenä kaupunkina saamelaisalueen ulkopuolella kaksikielinen saame-suomi-luokka. Tämänhetkiset saamenkieliset palvelut ovat kuitenkin vasta alkua. SÁRAn yselytutkimuksessa tuli ilmi, että saamenkielistä varhaiskasvatusta haluaisi käyttää viisinkertainen määrä vastaajia suhteessa siihen, ketkä palvelua nyt käyttävät.

 

Saamenkielisten palvelujen tarve saamelaisalueen ulkopuolella on pysyvä ilmiö

 

SÁRAn kyselytutkimuksessa tuli esiin selkeä trendi siinä, että nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia halukkaampia käyttämään saamenkielisiä palveluita. Tämä näkyy nyt erityisesti nuorten perheiden tarvitsemissa varhaiskasvatus- ja koulupalveluissa, mutta sama trendi koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Tutkimuksessa selvisi myös, että vain harva kaupungissa asuva saamelainen suunnittelee muuttoa saamelaisalueelle. Näyttäisi siltä, että saamen kielet ja saamelainen kulttuuri ovat tulleet kaupunkeihin ja niiden palvelujärjestelmiin jäädäkseen.

 

Mainokset

Ságastala!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s