Gosa sápmelaččat jávke davviriikkalaš rasismaságastallamis? / Minne saamelaiset katosivat pohjoismaisesta rasismikeskustelusta?

Mannan vahkus Jyväskyläs ledje ETMU-beaivvit, nappo Etnalaš gaskavuođaid ja riikkaidgaskasaš fárredemiid dutkamuša searvvi konfereansa. Dán jagi fáddan lei nálli, váldi ja johtin. Tobias Hübinette  doalai miellagiddevaš sáhkavuoru fáttás Reintroducing and researching race in a Nordic setting – challenges for the future. Sáhkavuorustis son čielggadii nálli-doahpaga historjjá Davviriikkain ja dan, makkár historjjálaš duogáš rasismas lea Davviriikkain. Hübinette humai erenomážit nálli-doahpagis ruoŧŧelaš konteavsttas. Sámedutkin ledjen ilus, go Hübinette ii iežas sáhkavuoru álgooasis hupman dušše ođđa vehádagaid birra muhto buvttii ovdan maid sápmelaččaid guoskan nálledutkamušaid, mat leat maŋimus áiggiin ságastahttán olu Sameblod-filmma dihte. Sápmelaččaid guoskkevaš nálledutkamušat leat oassi buot davviriikkalaš rasisma historjjá.

 

Ruoŧa historjjás 1960-logu loahppa lea jorggáldat, goas Ruoŧa geahpedii iežas jurddašeami vehádagaid ektui ja álggii váldit sisfárrejeddjiid vuostá. Hübinette sáhkavuorus oaččui gova, ahte ruoŧŧelaš rasisma lea čuohcán 1960-logu maŋŋá erenomážit ođđa vehádagaide, sisfárrejeddjiide.

 

Báhcen smiehttat, ja jerrenge gáffebottus Hübinettes, ahte gosa sápmelaččaid guoskevaš rasisma jávkkai 1960-logu maŋŋá? Jávkkaigo dat? Ainjuo sápmelaččat ja eará boares vehádagat dego románat leat oassin jávkan ságastallamiin rasisma birra. ETMU-beivviin ságastallet olu rasisma birra, muhto áidna sápmelaččaid guoskevaš sáhkavuoru lei mu iežan. Eará boares vehádagaid guoskevaš sáhkavuorut eai dán jagis lean mielde, go okta románaid guoskevaš sáhkavuoru šluhttejuvvui.

 

Hübinette sáhkavuorus bođii bures ovdan dat, ahte rasisma Davviriikkain ii leat miige ođđa áššiid iige dan sáhte ipmirdit, jos ii oainne dan ruohttasiid čiekŋalis davviriikkalaš servodagaid struktuvrrain. Servodagaid struktuvrrain leahkki rasisma boahtá oidnosii árgabeaieallimis. Davviriikkalaš rasisma ruohttasat giessasit sápmelaččaid historjjá birra, muhto reahkkágo dat, jos mii geahččat dušše ruohttasiid? Ruohttasat leat čihkosis eatnama vuolde, muhto mii šaddá eatnama alde dál?

 

Sápmelaččaid guoskevaš árgabeairasisma ii kánske leat seammalágan go eará vehádagaid guoskevaš rasisma, muhto dat ii oaivvil, ahte dat ii dáhpáhuva. SÁRA joavkoságastallamiin, ovttaskas olbmuid jearahallamiin ja skoviid vástádusain olbmot muitalit njuolga das, makkár rasisma ja vealaheami sii leat vásihan. Dat lea sihke huikkašeapmi ja cielaheapmi, muhto maid olbmuid identitehtaid ja dárbbuid bidjan gažaldatvuložin árgabeaieallimis. Ovdamearkka dihte dalle, go gáibidit sámegielat bálvalusaid, vuosttas kommeantta sáhttá leat ahte donhan humat nu buorre suomagiela, ithan dárbbaš sámegielat bálvalusa. Dahje ahte sápmelaččaide eai obanassiige leat erenomáš, sámekultuvrii vuođđuduvvan bálvalusat, go navdit, ahte sápmelaččain eai leat earálágán dárbbut bálvalusaid ektui go eará olbmuin – jogo dan dihte, ahte eai oainne sámi kultuvrra erenomášvuođa dahje danin, ahte navdit, ahte sápmelaččat leat jo nu assimilerejuvvon váldoálbmogii, ahte sis eai leat šat erenomáš dárbbuid. Dakkár rasisma lea nu čehpet čiehkadan servodaga struktuvrraide, ahte dan sáhttá leat váttis fuobmát.

 

Ođđa vehádagat dávjá deattuhit, ahte sii eai háliidit, ahte olbmot láhttet singuin ja doallat sin dušše sisfárrejeaddjin, muhto sii háliidit ahte olbmot láhttet singuin seammáláhkkái go earáiguinge. Sápmelaččaid ulbmil erenomážit bálvalusaid ektui lea justa nuppe gežiid: ahte olbmot oaidnit sin sápmelažžan, geain leat iežaslágán dárbbut, eaige suopmelažžan, ruoŧŧelažžan dahje dážan. Go ságastallat rasisma birra, livččii buorre fuomášit, ahte rasisma ruohttasat, mat leat čiekŋalis davviriikkalaš servodagain, dagahit máŋggalágán rasisma.

 


 

Viime viikolla järjestettiin Jyväskylässä ETMU-päivät eli Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran konferenssi. Tämän vuoden aiheena oli rotu, valta ja liikkuvuus. Tobias Hübinette piti mielenkiintoisen puheenvuoron otsikolla Reintroducing and researching race in a Nordic setting – challenges for the future. Puheenvuorossaan hän valotti rotu-käsitteen historiaa Pohjoismaissa ja sitä, millainen historiallinen tausta rasismilla on Pohjoismaissa. Hübinette puhui erityisesti rotu-käsitteestä ruotsalaisessa kontekstissa. Saamentutkijana olin ilahtunut, kun Hübinette ei puheenvuoronsa alkuosassa puhunut vain uusiin vähemmistöihin kohdistuvasta rasismista vaan nosti esiin esimerkiksi saamelaisiin kohdistuneet rotututkimukset, jotka ovat viime aikoina puhuttaneet Saamelaisveri-elokuvan myötä. Saamelaisiin kohdistuneet rotututkimukset ovat osa kaiken pohjoismaisen rasismin historiaa.

 

Ruotsin historiassa 1960-luvun loppu on käännekohta, jolloin Ruotsi lievensi suhtautumista vähemmistöihin ja alkoi ottaa vastaan maahanmuuttajia. Hübinetten puheenvuorosta sai kuvan, että ruotsalainen rasismi on kohdistunut 1960-luvun jälkeen ennen kaikkea uusiin vähemmistöihin, maahanmuuttajiin.

 

Jäin miettimään, ja kysyinkin kahvitauolla Hübinettelta, että mihin saamelaisiin kohdistuva rasismi katosi 1960-luvun jälkeen? Katosiko se? Ainakin saamelaiset ja muut vanhat vähemmistöt kuten romanit ovat osittain kadonneet rasismista käydyistä keskusteluista. ETMU-päivillä puhutaan paljon rasismista, mutta ainoa saamelaisia koskeva puheenvuoro oli omani. Muita vanhoja vähemmistöjä koskevia puheenvuoroja ei ollut tänä vuonna mukana, kun yksi romaneja koskeva puheenvuoro peruuntui.

 

Hübinetten puheenvuorossa nousi hyvin esiin se, että rasismi Pohjoismaissa ei ole uusi ilmiö eikä sitä voi ymmärtää, jos ei näe sen juuria syvällä pohjoismaisten yhteiskuntien rakenteissa. Yhteiskunnan rakenteissa oleva rasismi tulee näkyviin arjen rasismina. Pohjoismaisen rasismin juuret kietoutuvat saamelaisten historian ympärille, mutta riittääkö, jos katsomme vain juuria? Juuret ovat maan alla piilossa, mutta mitä kasvaa maan päällä nyt?

 

Saamelaisiin kohdistuva arkipäivän rasismi ei ehkä ole samanlaista kuin uusiin vähemmistöihin kohdistuva, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä olisi. SÁRA:n ryhmäkeskusteluissa, yksilöhaastatteluissa ja lomakevastauksissa ihmiset kertovat avoimesti kohtaamastaan rasismista ja syrjinnästä. Se on huutelua ja nimittelyä, mutta myös ihmisten identiteettien ja tarpeiden kyseenalaistamista arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi saamenkielistä palvelua vaatiessa ensimmäinen kommentti voi olla, että sinähän puhut niin hyvin suomea, et kai vain tarvi saamenkielistä palvelua. Tai että saamelaisille ei ylipäänsä ole tarjolla erityisiä, saamelaiseen kulttuuriin perustuvia palveluita, koska oletetaan, että saamelaisten tarpeet palvelujen suhteen eivät eroa muun väestön tarpeista – joko siksi, että saamelaisen kulttuurin erityisyyttä ei nähdä tai siksi, että oletetaan, että saamelaiset ovat sulautuneet valtaväestöön niin hyvin, ettei erityisiä tarpeita enää ole. Tällaisen rasismin juuret ovat niin hyvin piiloutuneet yhteiskunnan rakenteisiin, että sitä voi olla vaikea huomata.

 

Uudet vähemmistöt usein korostavat, että eivät halua tulle kohdelluiksi maahanmuuttajina vaan samalla tavalla kuin valtaväestö. Saamelaisten tavoite etenkin palvelujen suhteen on juuri päinvastainen: tulla kohdelluksi saamelaisena, jolla on omanlaisiaan tarpeita, eikä suomalaisena, ruotsalaisena tai norjalaisena. Rasismikeskustelussa olisi hyvä huomata, että rasismin syvällä pohjoismaisissa yhteiskunnissa olevat juuret tuottavat nykyaikana monenlaista arjessa näkyvää rasismia.

Mainokset

Ságastala!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s