Dearvvuođat SÁRA bargolanjas / Terveisiä SÁRAn työhuoneelta

(suomeksi alempana)

 

SÁRAs ii leat gullon olu maŋimus áiggiin, muhto Roavvenjárgga bargolanjas lea barggu jođus olles áigge. Giđđat sáddejuvvon jearahallanskovvái oaččuimet 665 vástádusa ja dál geasi ja čavčča áigge mii leat álgán analyseret skoviid dieđuid. Bargu das gal lea, danin go dál skoviid dieđut leat ovdamearkka dihte dakkár hámis:

kvantisöherö

SÁRAs mii smiehttat dál, maid dakkár govat, dego dat bajábealde, iešalddes muitalit. Materiála ja diehtu mis leat, muhto maid mii háliidit dan materiálas jearrat? Dat govva lea okta iskkadeapmi ordnet jearahallanskoviid dieđuid. Dan bargomuttus mis leat lihkus veahkkin čeahpes kvantitatiiva materiála dutkit Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, geat máhttet čilget midjiide dakkár govaid.

LiisaPetri
Liisa Hokkanen ja Petri Kinnunen analyseremin jearahallanskoviid dieđuid.

Sápmelaččaid guoskevaš statistihkalaš dutkamušat leat dahkkon Suomas dušše unnán. Dáža bealde fas leat ollašuhtton viiddis SAMINOR 1 ja 2 dutkamušat sápmelaččaid buresbirgema birra. Dat dutkamušat leat SÁRA veahkkin, go mii smiehttat, makkár gažaldagaid mii háliidit jearrat dán dutkanmateriálas. Lea goit dehálaš muitit, ahte Dáža servodatlaš dilli lea earálágan go Suomas. Danin mii leat SÁRAs olu smiehttan, mo mii sáhttit jearrat dán materiálas gažaldagaid, mat leat dehálaččat Suoma beal sápmelaččaide. Dán materiála dulkomis mis leat veahkkin ovddit joavkoságastallamat ja ovttaskas olbmuid jearahallamat. Dain sámeguovllu olggobealde orru sápmelaččat buktit ovdan iežaset vásáhusaid ja áššiid, mat leat dehálaččat sin árgabeaivvis. Dál mii sáhttit jearahallanskoviid dieđuiguin dárkkistit, leago sáhka viidásut statistihkain oidno fenomenain. Sáhttá maid leat, ahte skoviid dieđuin boahtá ovdan juoidá, mii ii leat boahtán ovdan ollenge joavkoságastallamiin iige ovttaskas olbmuid jearahallamiin. Dat lea duođai gelddolaš bargomuddu!

 

Vuosttas bohtosiid birra leimme Lydiain muitaleamen 29.9 Anáris Sámedikki ordnen Elektrovnnalaš bálvalusat sámegillii-bargobajis. Anáris geahčaime SÁRA jearahallanskovvái vástidan olbmuid dárbbu geavahit sámegielat bálvalusaid. Das geavaheimme veahkkin olbmuid juohkima ahkejovkkuide sápmelaččaid historjái vuođđuduvvi málle mielde. Orru, ahte materiálas boahtá ovdan erenomážit nuorra ollesolbmuid dárbu sámegielat bálvalusaide. Dat lea dehálaš diehtu boahttevuođa bálvalusaid plánemis danin go dábálaččat nuorra, bargoahkásaš olbmuid eai jurddašuvvo dakkár joavkun, mii erenomážit dárbbašivččii bálvalusaid.

 

Maŋŋeleabbo čakčat mii bovdit gávpotsámeservviid mielde sierra bargobadjái dulkot dutkanmateriála ovttas minguin. Gulahallat, jaskesvuođas fuolatkeahttá SÁRA bargu lea olles fárttas!

 


 

SÁRAsta ei ole paljon kuulunut viime aikoina, mutta Rovaniemen työhuoneella tapahtuu koko ajan. Keväällä lähetettyyn kyselylomakkeeseen saimme 665 vastausta ja kesän ja syksyn aikana olemme alkaneet analysoida lomakkeilla saatuja tietoja. Työtä on riittänyt, sillä tässä vaiheessa lomakkeiden tiedot näyttävät esimerkiksi tältä:

kvantisöherö

SÁRAssa pähkäillään nyt, mitä yllä näkyvän kuvan kaltaiset kuviot oikeastaan kertovat. Aineistoa ja tietoa on, mutta mitä me haluamme aineistolta kysyä? Yllä näkyvä kuva on yksi yritys järjestää lomakkeilla kertynyttä tietoa. Tässä vaiheessa meillä on onneksi apunamme kokeneet kvantitatiivisen aineiston tutkijat Petri Vuorijärvi, Petri Kinnunen ja Liisa Hokkanen, jotka osaavat selittää meille yllä näkyvän kuvan kaltaisia kuvioita.

LiisaPetri
Liisa Hokkanen ja Petri Kinnunen analysoimassa kyselylomakkeiden tietoja. 

Saamelaisia koskevaa tilastollista tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Norjassa sen sijaan on toteutettu muun muassa laajat SAMINOR 1 ja 2-tutkimukset saamelaisten hyvinvointiin liittyen. Näistä tutkimuksista on SÁRAlle apua, kun mietimme, mitä kysymyksiä haluamme aineistoltamme kysyä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Norjan yhteiskunnallinen konteksti on erilainen kuin Suomessa ja siksi olemme SÁRA:ssa miettineet, miten osaisimme kysyä aineistolta Suomen saamelaisyhteisön kannalta tärkeitä kysymyksiä. Aineiston tulkinnassa meillä on apuna aiemmat käydyt ryhmäkeskustelut ja yksilöhaastattelut. Niissä saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset nostivat esiin omia kokemuksiaan ja omasta mielestään tärkeitä asioita arkeensa liittyen. Nyt voimme kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen avulla tarkistaa, onko kyse laajemmista, tilastollisella tasolla näkyvistä ilmiöistä. Voi myös olla, että lomakkeilla kerätyistä tiedoista nousee esiin asioita, jotka eivät tulleet esiin ryhmäkeskusteluissa eivätkö yksilöhaastatteluissa. Nyt ollaan siis jännittävän työvaiheen äärellä!

 

Ensimmäisiä tuloksia esittelimme 29.9.2017 Inarissa Saamelaiskäräjien järjestämässä Sähköiset palvelut saamen kielillä-työpajassa. Inarissa tarkastelimme SÁRA:n kyselyyn vastanneiden halukkuutta käyttää saamenkielisiä palveluita alustavan Suomen saamelaisten historiaan perustuvan ikäryhmäjaon mukaan. Näyttäisi, että aineistosta nousee esiin ainakin nuorten aikuisten saamelaisten halu käyttää saamenkielisiä palveluita. Tämä on tärkeää tietoa tulevaisuuden palvelujen suunnittelulle, sillä yleensä nuoria työikäisiä ei pidetä palveluja erityisesti tarvitsevana ryhmänä.

 

Myöhemmin syksyllä tulemme kutsumaan myös kaupunkien saamelaisyhdistykset mukaan työpajaan tulkitsemaan aineistoa. Pysykää siis kuulolla, hiljaisuudesta huolimatta täällä ollaan työn touhussa koko ajan!

 

 

Mainokset