Skovvi poasttas – dutki jurdagat / Lomake postissa – tutkijan mietteitä

Giđđa lea guhkkin, beaivváš báitá ja muohttagat suddet. SÁRA jearahallanskovvi lea dál vuolgán poastta fárus. Skovi ráhkadeamis mii leat bargan ovttas sámeservviiguin ja sámedikkiin. Sii leat beassan buktit iežaset oainnuid ja doaivagiid skovvái.

 

Lea dehálaš čielggadit, dustetgo sápmelaččat gávpotbirrasis buktit ovdan dan, ahte sii leat eamiálbmot. Dutkin ja iešge sápmelažžan doaivvun, ahte nu ollugat go vejolaš vástidivčče dán jearahallamii, danin go dieđuin iskat buoridit sápmelaččaid bálvalusaid oažžuma sihke ovttaveardásašvuođa ollašuvvama čuovvuma. Lea miellagiddevaš diehtit, mo mii veadjit unna álbmogin dáistalit sámegiela ja kultuvrra sirdimis maŋisbohttiide ja mo sámekultuvrra hámiid, vieruid ja árvvuid sáhttá ollašuhttit gávpotlačča eallimis. Vai jávkágo sápmelašvuohta vehážiid mielde gávpogiin dán bálvalanortnega bokte, mii ii dovdda doarvái earáláganvuođa?

 

Ieš lean vuosttas buolvva gávpotlaš ja dovddan gávpogis orru sápmelaččaid eallindili ja hástalusaid bures. Iežan muitalus lea dakkár:

 

Lean orron Ohcejogas mu vuosttas 20 jagi. Dan maŋŋá fárrejin studeret Roavvenjárgii. Dan maŋŋá go lean válmmaštuvvan, lean leamaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi eará bargobáikkiin sámeguovllus. Mu bárdni riegádeami maŋŋá lean ássán bissovaččat Roavvenjárggas. Mii dáistaleimmet vuos gándda sámegielat beaivedivššuin ja de sámegielat skuvlaoahpahusain. Dakkár dábálaš muitalus. Nu váigat go vejolaš fievrridit máná bálvalusaide. Skuvllas ii lean dalle sámegiela oahpahus, fertii gaskkan beaivvi fievrridit beaiveruktui sámeoahpahussii. Ja go áigi golai doarvái, de gándda háliidiige suomastit. Nu ollašuvai dat vuoigŋa, ahte ”diihan gal birgebehtet suomagielain”.

 

Mu bárdni Paulus lea goittotge dáppe gávpogis mannan šlivgut Kemijoki gáddái. Son movttáskii guolásteamis Ohcejogas, go guolástii su ednuin Deanus.

 

Paulus kalassa

 

Kevät on jo pitkällä, aurinko paistaa ja lumet sulavat. Olemme saaneet SÁRA-hankkeen kyselylomakkeen lähtemään postiin. Kyselylomakkeen laatimisessa olemme tehneet yhteistyötä saamelaisyhdistysten ja saamelaiskäräjien kanssa. He ovat voineet tuoda omat näkemyksensä ja toiveensa kyselylomakkeeseen.

 

Tärkeätä on selvittää uskaltavatko saamelaiset kaupunkiympäristössä tuoda esille sen, että ovat alkuperäiskansan edustajia.  Tutkijana ja itsekin saamelaisena toivon, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn, sillä tiedon avulla pyritään parantamaan saamelaisten palvelujen saatavuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaa.  On kiinnostavaa tietää, miten me jaksamme pienenä vähemmistönä taistella saamen kielen ja kulttuurin siirtymisestä jälkipolville ja miten saamelaiskulttuurin muotoja, tapoja ja arvoja voi toteuttaa kaupunkilaisen elämässä. Vai häviääkö saamelaisuus vähä vähältä kaupungeissa palvelujärjestelmän kautta, joka ei tunnista riittävästi erilaisuuksia?

 

Itse olen ensimmäisen polven kaupunkilainen ja tunnen kaupungissa asuvien saamelaisten elämäntilanteet ja haasteet hyvin. Oma tarinani on tällainen:

Olen asunut ensin Utsjoella kaksikymmentä ensimmäistä vuottani. Sen jälkeen muutin opiskelemaan Rovaniemelle. Valmistuttuani olen ollut sosiaali-ja terveydenhuollon alalla eri työpaikoissa saamelaisalueella. Poikani syntymän jälkeen olen asettunut Rovaniemelle asumaan pysyvästi. Ensimmäinen taistelu käytiin pojan saamenkielisen päivähoidon kanssa ja sitten saamenkielen kouluopetuksen kanssa. Sellainen tyypillinen tarina. Mahdollisimman vaikea kuljettaa palveluihin. Koulussa ei ollut tuolloin opetusta, piti kesken päivää kuljettaa päiväkotiin saamen opetukseen. Ja kun tarpeeksi kauan meni, niin poika halusi puhuakin suomea. Eli toteutui se asenne että ”tehän kyllä pärjäätte suomenkielellä. ”

 

Poikani Paulus on kuitenkin mennyt täällä kaupungissa Kemijoen rantaan kalaan.  Hänelle tuli kalastusinnostus Utsjoella käydessä, kun kalasti enonsa kanssa Tenolla.

Mainokset

Ságastala!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s