Čavčča guvlui / Syksyä kohti

Vurddiimet geassemánu loahpas sakka boahttevaš geasseluomu. Soabaimet goitge mihcamáraid maŋŋá SÁRA dutkanjoavkkuin, ahte eat geavat olles geasi lupmui, muhto lohkat geasi áigge dárogielat, sápmelaččaid guoskevaš sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi girjjálašvuođa. Printtiimet rehpuide máŋggaid artihkkaliid. Mun johten daiguin duohkot deike. Gávnnahin, ahte gii nu lea čállán dás, man iešge lean muhtin muddui vásihan dalle go ledjen barggus sámeguovllus. Dás, mo dovdu, go ádde, ahte mu iežan olbmot dárbbašit sámegielat bálvalusa. Dán ii álo fuomáš iešge, go lea hárjánan suomastit. Sámekultuvrra vuhtii váldin lea vel uhcit, go dadjet, ahte ”galhan dat birget Suoma servodagas”. Lihkus artihkkalat ledje nu miellagiddevaččat, ahte gillejin vuodjut fáddái. Geassit fertii maid vuoiŋŋastit, go boahtte jahki lea sihkkarit seammá dievvá bargguid, go lei mannan giđđage.

 

Geassi lei liekkas, muhtumin maid menddo báhkas ja orui, ahte ásaimet sávnnjis. Lei váttis oađđit, go lei nu báhkas. Luopmovahkus bijaimet maid iđđedis diibmu čuodjat viđa maŋŋá. Manaimet Kemijoga gáddái bassat láhtteránuid vai gerget goikat beaivvi áigge dalle go vuolgá áiggil johtui. Oinniimet maid moadde earáge bassamin láhtteránuid árrat iđđedis.

 

Borgemánu álggus barggaimet jearahallanskoviin olles SÁRA dutkanjoavkkuin. Fuomášin, ahte sáhtán dál buorebut áddet, mo skoviin ohcat vástádusaid dasa, makkár lea sámi árgabeaivvi gávpogis. Makkár válljejumiid dihte sii lea fárren gávpogiidda ja mo sii leat huksen sin árgabeaivvi doppe? Smihtten, mo mii leat giđa áigge hábmen lagas ovttasbarggus jearahallanskovi sámeservviiguin, eará dutkiiguin ja áššedovdiiguin. Ovttasbargu leamaš ávkalaš.

 

21.8 mii fitnat Oulu sápmelaččaid luhtte smiehttamin singuin sámi árgabeaivvi.  Čakčamánu álggus mii loahpahit jearahallanskovi hábmema Oulus, gosa mii čoahkkanit ovttas gávpotsámeservviiguin. Dan maŋŋá mii sáddet jearahallanskovi gávpotsápmelaččaide ja vuordit, man gallis dasa vástidit ja maid dat vástádusat muitalit sámi árgabeaivvis gávpogis. Jearahallanskovi lassin mii jearahallat maid ovttaskas olbmuid. Jearahallamiin mii ohcat dieđu sápmelaččaid eallimis gávpogis ja das, makkár rolla buresbirgenbálvalusain lea sin árgabeaivvis.

 


 

 

Odotimme kesäkuun lopulla kovasti tulevaa kesälomaa. Sovimme kuitenkin juhannuksen jälkeen SÁRA:n tutkijaryhmän kanssa, että koko kesää ei käytetä lomailuun vaan luemme kesän aikana norjankielistä saamelaisia koskevaa sosiaali- ja terveysalan kirjallisuutta. Tulostimme reppuihin useita artikkeleita. Minä seilasin niiden kanssa milloin mihinkin. Totesin, että joku on kirjoittanut siitä, mitä itsekin olen jossain määrin kokenut, kun olin töissä saamelaisalueella. Siitä, miltä tuntuu, kun ymmärtää, että oma yhteisö tarvitsee saamenkielistä palvelua. Sitä ei aina ymmärrä itsekään, koska on tottunut puhua suomea. Saamelaiskulttuurin huomioiminen on vielä vähempää, sillä sanotaan, että ”kyllähän ne pärjäävät suomalaisyhteiskunnassa” Onneksi artikkelit olivat niin mielenkiintoista, että jaksoin keskittyä aiheeseen. Kesällä oli kuitenkin pakko myös levätä, koska tuleva vuosi on varmasti yhtä työn täyteinen kuin oli viime kevätkin.

 

Kesä oli lämmin, jossain vaiheessa jopa hautova ja tuntui, että asumme saunassa. Nukkuminen lämmössä tuntui tukahduttavalta. Lomaviikolla laitoimme muutamana aamuna kellon soimaan viiden jälkeen. Menimme Kemijoen rantaan pesemään mattoja, ehtivät kuivaa päivän aikana, kun lähtee ajoissa liikkeelle. Näimme muutaman muunkin aikaisen matonpesijän laiturilla.

 

Elokuun alussa muokkasimme yhdessä kyselylomaketta koko SÁRA:n tutkijaryhmä. Huomasin, että pystyn nyt paremmin hahmottamaan sen, miten lomakkeella etsitään vastauksia siihen, millaista on saamelaisten arki kaupungeissa Millaisten valintojen seurauksena he ovat muuttaneet kaupunkeihin ja miten he ovat rakentaneet arkensa siellä? Mietin, kuinka olemme muokanneet kyselylomaketta saamelaisyhdistysten, muiden tutkijoiden, asiantuntijoiden kanssa kevään ajan tiivisti. Yhteistyö on ollut antoisaa.

 

21.8 käymme Oulun saamelaisten luona pohtimassa heidän saamelaista arkeaan. Syyskuussa päätämme kyselylomakkeen muokkauskiertueen Ouluun, jonne kokoonnumme kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa. Sen jälkeen lähetämme kyselylomakkeen kaupunkisaamelaisille ja odotamme, kuinka moni siihen vastaa ja mitä vastaukset kertovat saamelaisesta arjesta kaupungeissa. Kyselylomakkeen rinnalla teemme myös yksilöhaastatteluja. Haastatteluilla haemme tietoa saamelaisten kokemuksista arjesta kaupungeissa ja siitä, millainen rooli hyvinvointipalveluilla on heidän arjessaan.