Mii lea lahka ja mii lea guhkkin? / Mikä on lähellä ja mikä on kaukana?

Lappi universitehta sámedutkamuša studeanttaid mátki Sápmái movttiidahtii smiehttat, mo bálvalusat, mat leat fysalaččat lahka sáhttet muhtimin leat vuoiŋŋalaččat guhkkin ja fas bálvalusat, mat leat fysalaččat guhkkin, leatge vuoiŋŋalaččat lahka. Mo čovdosat, mat orrot almmolaš ságastallamis hui mohkkái, leatge gávdnomis dahje joba njuni ovddas.

 

Oahpásmuvaimet Kárášjogas Sámi gealboguovddážii, man suorgin lea psyhkalaš dearvvasvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG – SANKS). Dat lea Helse Nordii gullevaš Finnmárku buohcceviesu spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovttaiduvvon oassi ja lea jo meastá 30 jagi ovddidan sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvan mielladearvvašvuođabálvalusaid ja daid guoskevaš gelbbolašvuođa. Dán áigge maid gárrendilledikšu gullá dasa.

 

Dán áigge SÁNAG:s lea oalle viiddis bálvalusfierpmádat áššehaččaid lahka. Bálvalusat leat Finnmárkku lassin maid 4 eará sajis miehtá Dáža, gitta Osloi, mii lea Kárášjoga geahččanguovllus oalle guhkkin, boaittobealde. Lassin SÁNAG vástida maid eará Davviriikkaid psyhkalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusa dárbbuide. Lea miellagiddevaš, mo Ruoŧas namalassii buot guhkimus Mátta-Ruoŧa Härjedalena ja Jämtlándda eanagottit leat soahpan sápmelaččaid bálvalusaid guoskevaš ovttasbarggus SÁNAG:ain.

 

Suoma bealde Lappi buohccedikšunbires leamaš ovttasbargosoahpamuš SÁNAG:ain jo jagis 2007. Soahpamuša mielde Finnmárkku suomagielat olbmuin leamaš maid vejolašvuohta geavahit Lappi buohccedikšunbire erenomášbuohccedivššu bálvalusaid. Sámegielat bálvalusaid geavaheapmi ii leat goit lihkostuvvan nu bures, erenomážit maŋimus áiggiin. Sivat leat oalle olmmošlaččat ja álkit čoavdit, nugo sáddenvuogit, giellamáhttočuolmmat ja bargiid diehtemeahttunvuohta bálvalusain – nappo gažaldat ii leat stuorra, bálvalusvuogádaga dási čuolmmain. Daid čuolmmaid dihte Suoma bealde sápmelaččaid psyhkalaš dikšu guovddášbáikin lea leamaš Roavvenjárga, 450 kilomehtera Ohcejogas ja suomagillii, das fuolatkeahttá, ahte lagabus livččii álkit fidnemis sámegielat ja sámelkultuvrii vuođđuduvvon bálvalusat. Gávpotguovlluin Suoma bealde váilot sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusat meastá oalát.

 

SÁNAG lea mu mielas buorre ovdamearkka das, mo unna álbmogii dehálaš iežasgielat erenomáš bálvalusat eai vealttakeahttá leat divrasat, muhto daid lea vejolaš buvttadit álkit ja njuovžilit rádjeovttasbargun. Dainna lágiin lea vejolaš buvttadit alla dási bálvalusaid, mat váldet áššehaččaid vuhtii ja eai skievttar olmmošlaš ja servodatlaš resurssaid. Makkár eará čovdosiid ordnet sámegielat bálvalusaid gávnnašeimmet, jos máhtášeimmet geahččat doarvái lahka ja guhkás, ja ipmirdivččiimet lagas guovllu ja lagas bálvalusa doahpagiid viidát?

 

—-

 

Opintomatka Saamenmaahan Lapin yliopiston saamentutkimuksen opiskelijoiden kanssa viritti miettimään, miten fyysisesti lähellä tarjottava palvelutuotanto voi joskus olla henkisesti kaukana ja toisinaan fyysisesti kaukana sijaitsevat palvelut ovatkin henkisesti lähellä. Miten palvelujärjestelmäuudistuksen kannalta monimutkaiselta vaikuttavat ratkaisut saattavat löytyä helposti tai itse asiassa ovat valmiina edessämme.
Kävimme tutustumassa Norjan Karasjoella sijaitsevaan Saamelaiseen osaamiskeskukseen psykiatrian alalla (SÁNAG – SANKS). Se on Helse Nordiin kuuluvan, Finnmarkin sairaalaan erikoissairaanhoidon yksikkö ja toiminut jo lähes 30 vuotta saamenkielisen ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavien mielenterveyspalvelujen ja sitä koskevan osaamisen tuottamiseksi. Nykyisin myös riippuvuussairaudet kuuluvat sen toimialaan.
Nykyisellään SANKS:lla on kunnioitettavan laaja, asiakkaita lähellä oleva palveluverkosto, joka kattaa Finnmarkin ohella 4 toimipistettä eri puolilla Norjaa ulottuen aina Osloon, mikä Kárášjoen näkövinkkelistä katsottuna on kaukana – syrjässä. Sen lisäksi SANKS vastaa muiden pohjoismaiden saamenkielisten psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelutarpeisiin. Mielenkiintoista on, että Ruotsissa nimenomaan kauimpana etelässä sijaitsevat Härjedalenin ja Jämtlannin maakunnat ovat solmineet yhteistyösopimuksen SANKS:n kanssa saamelaisten palvelujen osalta.

 

Vastaavasti Suomen puolella Lapin sairaanhoitopiirillä on yhteistyösopimus SANKS:n kanssa. Itse asiassa sen on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien. Sopimukseen liittyen Finnmarkin suomenkielinen väestö voi vastavuoroisesti hyödyntää LSHP:n erikoissairaanhoidon palveluja.Saamenkielisen palvelun käyttö on kuitenkin takkuillut, varsinkin viime aikoina. Syyt näyttävät olevan suhteellisen inhimillisiä ja kohtuullisen helposti ratkaistavissa kuten hankalat lähetekäytännöt, kielitaito-ongelmat ja osin terveydenhuollon henkilöstön tietämättömyys – eivät siis isoja, rakenteellisia palvelujärjestelmien yhteensopimattomuutta koskevia tms. ongelmia. Niinpä saamelaisten psykiatrinen sairaanhoito järjestetään saamelaisalueelta katsoen hyvin Rovaniemi-keskeisesti, 450 kilometrin päässä Utsjoelta ja suomen kielellä, siitä huolimatta, että lähipalveluina olisi saatavissa suhteellisen helposti saamenkielisiä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavia palveluja. Vastaavasti kaupungeista puuttuu saamenkielinen mielenterveyspalvelujen tarjonta lähes kokonaan.

 

SANKS:n tapaus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten pienen väestöryhmän kannalta tärkeät omakieliset erityispalvelut eivät välttämättä edellytä kalliita järjestelyjä, vaan ne voidaan tuottaa suhteellisen helposti ja joustavasti rajat ylittävänä yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Sen lisäksi että saadaan asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluja, joiden vaikuttavuudesta on hyviä kokemuksia, palvelut voidaan myös järjestää mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla inhimillisiä ja yhteiskunnallisia voimavaroja tuhlaamatta. Mitähän muita hyödyntämättömiä palveluratkaisuja on saapuvilla, jos vain osaamme katsoa riittävän lähelle ja kauas sekä ymmärtää lähialueen ja lähipalvelun käsitteet monipuolisesti?

Mainokset

Ságastala!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s