Mii lea lahka ja mii lea guhkkin? / Mikä on lähellä ja mikä on kaukana?

Lappi universitehta sámedutkamuša studeanttaid mátki Sápmái movttiidahtii smiehttat, mo bálvalusat, mat leat fysalaččat lahka sáhttet muhtimin leat vuoiŋŋalaččat guhkkin ja fas bálvalusat, mat leat fysalaččat guhkkin, leatge vuoiŋŋalaččat lahka. Mo čovdosat, mat orrot almmolaš ságastallamis hui mohkkái, leatge gávdnomis dahje joba njuni ovddas.

 

Oahpásmuvaimet Kárášjogas Sámi gealboguovddážii, man suorgin lea psyhkalaš dearvvasvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG – SANKS). Dat lea Helse Nordii gullevaš Finnmárku buohcceviesu spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovttaiduvvon oassi ja lea jo meastá 30 jagi ovddidan sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvan mielladearvvašvuođabálvalusaid ja daid guoskevaš gelbbolašvuođa. Dán áigge maid gárrendilledikšu gullá dasa.

 

Dán áigge SÁNAG:s lea oalle viiddis bálvalusfierpmádat áššehaččaid lahka. Bálvalusat leat Finnmárkku lassin maid 4 eará sajis miehtá Dáža, gitta Osloi, mii lea Kárášjoga geahččanguovllus oalle guhkkin, boaittobealde. Lassin SÁNAG vástida maid eará Davviriikkaid psyhkalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusa dárbbuide. Lea miellagiddevaš, mo Ruoŧas namalassii buot guhkimus Mátta-Ruoŧa Härjedalena ja Jämtlándda eanagottit leat soahpan sápmelaččaid bálvalusaid guoskevaš ovttasbarggus SÁNAG:ain.

 

Suoma bealde Lappi buohccedikšunbires leamaš ovttasbargosoahpamuš SÁNAG:ain jo jagis 2007. Soahpamuša mielde Finnmárkku suomagielat olbmuin leamaš maid vejolašvuohta geavahit Lappi buohccedikšunbire erenomášbuohccedivššu bálvalusaid. Sámegielat bálvalusaid geavaheapmi ii leat goit lihkostuvvan nu bures, erenomážit maŋimus áiggiin. Sivat leat oalle olmmošlaččat ja álkit čoavdit, nugo sáddenvuogit, giellamáhttočuolmmat ja bargiid diehtemeahttunvuohta bálvalusain – nappo gažaldat ii leat stuorra, bálvalusvuogádaga dási čuolmmain. Daid čuolmmaid dihte Suoma bealde sápmelaččaid psyhkalaš dikšu guovddášbáikin lea leamaš Roavvenjárga, 450 kilomehtera Ohcejogas ja suomagillii, das fuolatkeahttá, ahte lagabus livččii álkit fidnemis sámegielat ja sámelkultuvrii vuođđuduvvon bálvalusat. Gávpotguovlluin Suoma bealde váilot sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusat meastá oalát.

 

SÁNAG lea mu mielas buorre ovdamearkka das, mo unna álbmogii dehálaš iežasgielat erenomáš bálvalusat eai vealttakeahttá leat divrasat, muhto daid lea vejolaš buvttadit álkit ja njuovžilit rádjeovttasbargun. Dainna lágiin lea vejolaš buvttadit alla dási bálvalusaid, mat váldet áššehaččaid vuhtii ja eai skievttar olmmošlaš ja servodatlaš resurssaid. Makkár eará čovdosiid ordnet sámegielat bálvalusaid gávnnašeimmet, jos máhtášeimmet geahččat doarvái lahka ja guhkás, ja ipmirdivččiimet lagas guovllu ja lagas bálvalusa doahpagiid viidát?

 

—-

 

Opintomatka Saamenmaahan Lapin yliopiston saamentutkimuksen opiskelijoiden kanssa viritti miettimään, miten fyysisesti lähellä tarjottava palvelutuotanto voi joskus olla henkisesti kaukana ja toisinaan fyysisesti kaukana sijaitsevat palvelut ovatkin henkisesti lähellä. Miten palvelujärjestelmäuudistuksen kannalta monimutkaiselta vaikuttavat ratkaisut saattavat löytyä helposti tai itse asiassa ovat valmiina edessämme.
Kävimme tutustumassa Norjan Karasjoella sijaitsevaan Saamelaiseen osaamiskeskukseen psykiatrian alalla (SÁNAG – SANKS). Se on Helse Nordiin kuuluvan, Finnmarkin sairaalaan erikoissairaanhoidon yksikkö ja toiminut jo lähes 30 vuotta saamenkielisen ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavien mielenterveyspalvelujen ja sitä koskevan osaamisen tuottamiseksi. Nykyisin myös riippuvuussairaudet kuuluvat sen toimialaan.
Nykyisellään SANKS:lla on kunnioitettavan laaja, asiakkaita lähellä oleva palveluverkosto, joka kattaa Finnmarkin ohella 4 toimipistettä eri puolilla Norjaa ulottuen aina Osloon, mikä Kárášjoen näkövinkkelistä katsottuna on kaukana – syrjässä. Sen lisäksi SANKS vastaa muiden pohjoismaiden saamenkielisten psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelutarpeisiin. Mielenkiintoista on, että Ruotsissa nimenomaan kauimpana etelässä sijaitsevat Härjedalenin ja Jämtlannin maakunnat ovat solmineet yhteistyösopimuksen SANKS:n kanssa saamelaisten palvelujen osalta.

 

Vastaavasti Suomen puolella Lapin sairaanhoitopiirillä on yhteistyösopimus SANKS:n kanssa. Itse asiassa sen on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien. Sopimukseen liittyen Finnmarkin suomenkielinen väestö voi vastavuoroisesti hyödyntää LSHP:n erikoissairaanhoidon palveluja.Saamenkielisen palvelun käyttö on kuitenkin takkuillut, varsinkin viime aikoina. Syyt näyttävät olevan suhteellisen inhimillisiä ja kohtuullisen helposti ratkaistavissa kuten hankalat lähetekäytännöt, kielitaito-ongelmat ja osin terveydenhuollon henkilöstön tietämättömyys – eivät siis isoja, rakenteellisia palvelujärjestelmien yhteensopimattomuutta koskevia tms. ongelmia. Niinpä saamelaisten psykiatrinen sairaanhoito järjestetään saamelaisalueelta katsoen hyvin Rovaniemi-keskeisesti, 450 kilometrin päässä Utsjoelta ja suomen kielellä, siitä huolimatta, että lähipalveluina olisi saatavissa suhteellisen helposti saamenkielisiä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavia palveluja. Vastaavasti kaupungeista puuttuu saamenkielinen mielenterveyspalvelujen tarjonta lähes kokonaan.

 

SANKS:n tapaus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten pienen väestöryhmän kannalta tärkeät omakieliset erityispalvelut eivät välttämättä edellytä kalliita järjestelyjä, vaan ne voidaan tuottaa suhteellisen helposti ja joustavasti rajat ylittävänä yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Sen lisäksi että saadaan asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluja, joiden vaikuttavuudesta on hyviä kokemuksia, palvelut voidaan myös järjestää mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla inhimillisiä ja yhteiskunnallisia voimavaroja tuhlaamatta. Mitähän muita hyödyntämättömiä palveluratkaisuja on saapuvilla, jos vain osaamme katsoa riittävän lähelle ja kauas sekä ymmärtää lähialueen ja lähipalvelun käsitteet monipuolisesti?

Mainokset

Olles bearraša sámi olgodáhpáhus Tamperes / Koko perheen saamelainen ulkoilutapahtuma Tampereella

Bárbmu rs ja Lappi universitehta SÁRA-fidnu ordnet olles bearraša olgodáhpáhusa Tampere guovllu sápmelaččaide Niihaman majas lávvordaga 14.5 d.13 (Pikku-Niihamantie 98).

 

Bures boahtin njoarostit, steiket márffi ja ságastallat ovttas, makkár lea sámi árgabeaivi Tamperes ja makkár sámegielat bálvalusaide Tampere guovllus livččii dárbu.

 

Dáhpáhus lea nuvttá. Boradeami várás mii sávvat almmuhemiid ovddalgihtii maŋimustá 10.5.2016 šleađgapoasttain elsa.laiti-hedemaki@ulapland.fi dahje telefovnnain nummirii 040 4844 162.

 

Bures boahtin!

 

Bárbmu ry ja Lapin yliopiston SÁRA-hanke järjestävät koko perheen ulkoilutapahtuman Tampereen alueen saamelaisille Niihaman majalla lauantaina 14.5 klo 13 (Pikku-Niihamantie 98).

 

Tervetuloa heittämään suopunkia, paistamaan makkaraa ja keskustelemaan yhdessä, millaista on saamelainen arki Tampereella ja millaisille saamenkielisille palveluille Tampereen seudulla olisi tarvetta.

 

Tapahtuma on ilmainen. Ruokailua varten toivomme ilmoittautumisia viimeistään 10.5.2016 sähköpostilla elsa.laiti-hedemaki@ulapland.fi tai puhelimella numeroon 040 3833 162.

 

Tervetuloa!

Muital sámegielat bálvalusaid birra / Kerro saamenkielisistä palveluista

Makkár vásáhusat dus leat sámegielat bálvalusain gávpogis?

Leatgo geavahan sámegielat árabajásgeassinbálvalusaid dahje sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid?

Mo leat gávdnan dieđu du orrunbáikki sámegielat bálvalusain? Fálaigo gielda bálvalusaid dutnje vai leatgo ieš gáibidan?

Leatgo leamaš duđavaš daid bálvalusaide, maid leat geavahan? Makkár bálvalusaid háliidivččet geavahit? Makkár sámegielat bálvalusaide du bearrašis dahje lagas olbmuin lea dárbu dál dahje boahttevuođas?

Searvva ságastallamii kommeantaossodagas! Sáhtát čállit maid nama haga.

—–

Millaisia kokemuksia sinulla on saamenkielisistä palveluista kaupungissa?

Oletko käyttänyt saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita tai sosiaali- ja terveyspalveluita?

Miten olet löytänyt tietoa asuinpaikkasi saamenkielisistä palveluista? Tarjosiko kunta palveluja sinulle vai oletko itse vaatinut niitä?

Oletko ollut tyytyväinen niihin palveluihin, joita olet käyttänyt? Millaisia palveluita haluaisit käyttää? Millaisia saamenkielisiä palveluita perheesi tai läheisesi tarvitsevat nyt tai tulevaisuudessa?

Osallistu keskusteluun kommenttiosiossa! Voit kirjoittaa myös nimettömänä.

Oaidnemeahttun sámegielat bálvalusat / Näkymättömät saamenkieliset palvelut

Suomeksi alempana.

SÁRA-fidnu álggii čakčat 2015. Aivve fitnu álggus ságastalaimet eahpevirggálaččat gávpotsámeservviiguin Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs, Oulus ja Roavvenjárggas. SÁRA dutká gávpotsápmelaččaid buresbirgenbálvalusaid, nappo sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja árabajásgeassinbálvalusaid. Árabajásgeassima birra lei álki ságastallat sihke servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin: Helssegis, Oulus ja Roavvenjárggas leat jo sámi árabajásgeassinbálvalusat ja giellabeassedoaibma. Doaibmavuogitge leat máŋggaláganat: lea gieldda ordnen bálvalus, lea eatnigiellágiid árabajásgeassin ja giellabeassedoaibma seammá joavkkus ja lea priváhta sámegielat joavkobearašbeaivedikšu. Gávpogiin orru sápmelaččain ledje jo dáin vuosttas ságastallamiin albma evttohusat das, mo bálvalusaid sáhtášii ovddidit.

Go jearaimet sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birra, ságastallan jaskkodii. Ai mat sámegielat sode-bálvalusat? Eaihan dakkárat leat! Orui leamen váttis movttiidahttit olbmuid govahallat, makkárat sáhtašedje leat sámegielat ja sámekultuvrra vuhtii váldi sode-bálvalusat. Sámegielat sode-bálvalusat orro leamen jo jurddan nu guhkkin, ahte olbmot eai oba háliidan daid govahallat.

Liikká, go ságastallan joatkašuvai servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin, álggiimet gullat maid earálágan ságaid birra. Gii nu beassan riegádahttit sámegillii. Nubbi diđii sámegielat ambulánsabargi birra. Vuorddeš, amma dat justa leat sámegielat sode-bálvalusat? Dat seammá bálvalusat, mat eai galgan leat?

Sámegiellágat barget juohke suorggis, maid sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis. Sin mearri ii kánske leat doarvái stuoris, muhto sii leat! Go smiehttat, mo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid sáhtášii ovddidit, lea álki darvánit dasa, mo váttis lea hukset sámegielat bálvalusvuogádaga. Dan sajis sáhtášeimmet lihkkasit smávva lávkkiiguin. Geat sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargit leat jo dál barggus? Mo sáhtášeimmet buorebut atnit ávkin sin erenomáš giellamáhtu ja kultuvrra dovdamuša? Dál sámegielat bargit barget sámegiellágiiguin soaittáhagas ja árvidit ovdamearkka dihte buohcci namas, leago son sámegielat vai ii. Vuosttas lávki sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideamis sáhtášii leat daid bargiid máhtuid oidnosii buktin sihke bargobáikki siste ja áššehaččaide. Livččiigo sámegielat áššehačča mielas álkit sámástišgoahttit, jos dalán vuostáiváldimii boađadettiin oččošii dieđu, ahte dáppe leat maid sámegielat bargit? Sáhtášiigo vuosttas lávki leat, ahte jo uvssa guoras livččii vuordimin láhppu “minguin sáhtát sámástit”, go sámegielat bargit leat barggus?

 

—–

 

SÁRA-hanke alkoi syksyllä 2015. Aivan hankkeen aluksi keskustelimme epävirallisesti kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. SÁRA-hankkeessa tutkitaan kaupunkisaamelaisten hyvinvointipalveluja eli sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluista puhuminen yhdistysten ja yksittäisten kaupunkisaamelaisten kanssa tuntui helpolta: Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä on jo saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa. Toimintamallejakin on ehtinyt kehittyä useita: on kunnan järjestämää varhaiskasvatusta, on yhdistettyä äidinkielisten varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa ja on yksityistä saamenkielistä ryhmäperhepäivähoitoa. Kaupungeissa asuvilla saamelaisilla oli jo näissä ensimmäisissä keskusteluissa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten palveluita voisi kehittää.

Kun aloimme keskustella sosiaali- ja terveyspalveluista, keskustelu hiljeni. Ai mitkä saamenkieliset sote-palvelut? Eihän sellaisia ole! Ihmisiä tuntui olevan vaikea saada ideoimaan, millaisia saamenkieliset ja saamelaisen kulttuurin huomioivat sote-palvelut oikein ovat. Saamenkieliset sote-palvelut vaikuttivat olevan jotain niin kaukaista, ettei niitä haluttu edes kuvitella.

Kuitenkin keskustelun jatkuessa niin saamelaisyhdistysten kuin yksittäisten kaupunkisaamelaistenkin kanssa alkoi korviimme kantautua myös erilaisia tarinoita. Joku oli päässyt synnyttämään saameksi. Toinen tiesi saamenkielisestä ambulanssityöntekijästä. Hetkinen, eivätkö nämä juuri ole saamenkielisiä sote-palveluita? Niitä samoja palveluita, joita ei pitänyt olla olemassa?

Saamenkielisiä työntekijöitä on työskentelee kaikilla aloilla, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Heitä ei ehkä ole riittävästi, mutta heitä on olemassa! Kun mietitään, miten saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin edistää, on helppo juuttua siihen, miten vaikeaa saamenkielisen palvelujärjestelmän luominen on. Sen sijaan voitaisiin aloittaa pienillä askelilla. Keitä saamenkielisiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä on työelämässä jo nyt? Miten heidän kielellistä erityisosaamistaan ja kulttuurin tuntemustaan saataisiin hyödynnettyä paremmin? Nyt saamenkieliset työntekijät tekevät työtään saamenkielisten asiakkaiden kanssa sattumalta, arvaten esimerkiksi potilaan nimen perusteella, onko asiakas saamenkielinen vai ei. Ensimmäinen askel saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden edistämisessä voisi olla näiden työntekijöiden osaamisen näkyväksi tekeminen sekä työyhteisöissä että asiakkaille. Olisiko saamenkielisellä asiakkaalla matalampi kynnys käyttää äidinkieltään sosiaali- ja terveyspalveluissa, jos hän saisi heti vastaanotolle tullessaan tietää, että yksikössä on myös saamenkielistä henkilökuntaa? Voisiko ensimmäinen askel eteenpäin olla, että asiakasta olisi ovella vastassa lappu ”meillä voit asioilla myös saameksi”, kun töissä on saamenkielistä henkilökuntaa?

Gumposat ja ságastallan Roavvenjárggas / Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä

Suomeksi alempana.

 

Čoahkkaneimmet 20.3.2016 Lähteentie Pirttii Mii rs:iin ja Roavvenjárggas orru sámiiguin gumpostallat ja ságastallat árgabeaivvis gávpogis. Goahkát Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab leigga buktán Ohcejogas Baišduottara bálgosis ávdnasiid gumposiidda, márffiide ja eará herskuide. Lähteentie Pirttis olbmuid vurddii njálgga hádja, mii buvttii máŋgasiidda mánnávuođa millii. Árbevirolaš boazomállásat leat okta vuohki, mo sámi árbevirolaš máhttut joatkašuvvet maid gávpogis.

Olbmuid geasuhii gumposiid lassin maid vejolašvuohta deaivvat oahppásiid. Ságaid molsuma maŋŋá juohkáseimmet guovtte jovkui ságastallat, mo sámevuohta oidno gávpotárgabeaivvis. Mielde ledje eará ahkásaš olbmuid vávvás áhkkui. Nuoramus oassálasti ođii beaivenahkáriid ságastallama áigge.

lydia ja tuuli

Ságastallamis bohte ovdán máŋggalágan árgabeaivásáhusat. Mánnábearrašat deattuhedje, man dehálaš doarjja sámegielat bálvalusat leat mánáid giellamáhttui. Ságastaladettiin fuomášeimmet, ahte sámegielat árabajásgeassin lea leamaš Roavvenjárggas jo guhká, jos lea hoksán ohcat dikšobáikki oahpes sámi bearašbeaivvedivššáris. Sámegielat árabajásgeassinbálvalusat eai leatge nu ođđa ášši Roavvenjárggas!

Mánnábearrašiid bálvalusaid lassin ságastalaimet boares olbmuid bálvalusain. Máŋgga ságastalli eallilan vánhemat orrot sámeguovllus ja geavahit Roavvenjárggas Lappi guovddášbuohcceviesu bálvalusaid. Olbmot ledje fuolas erenomážit das, mo muittohuvvan boarrásat birget ja nuppe dáfus dat, mo sámegielat buohcci sáhttá gulahallat go lea buohcceviesus dahje doahppehallá. Ságastallan bohciidii maid Roavvenjárgga sápmelaččaid iežaset boahttevuođas: máŋgasat leat orron Roavvenjárggas stuorámus oassi eallimis eaige sii pláne fárret eret oahpes gávpogis go ahki lassána. Makkár bálvalusaide dalle lea dárbu ja man gillii?

Jotkkiimet ságastallama boradanbeavddis. Njálgga borramuša ja miellagiddevaš ságastallama lassin okta eahkeda deháleamos ášši lei čoahkkanit oktii gávpoteallima hoahpuid gaskkas. Lei somá čoahkkanit oktii reaškit ovttas. Giitu oassálasttiide somás eahkedis! Giđđat mii ordnet ságastallandilálašvuođaid maid eará gávpogiin.

Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä

Kokoonnuimme 20.3.2016 Lähteentien pirtille Mii ry:n ja Rovaniemen saamelaisten kanssa perinneruuan äärelle keskustelemaan arjesta kaupungissa. Kokit Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab toivat Utsjoelta Paistunturin paliskunnasta raaka-aineet kumpuksiin, makkaroihin ja muihin herkkuihin. Tulijoita oli vastassa herkullinen tuoksu, joka toi monelle lapsuuden muistot mieleen. Perinteiset pororuuat ovat yksi tapa, jolla saamelaiset perinnetaidot jatkuvat kaupungissakin.

Ihmisiä houkutteli paikalle paitsi perinneruoka, myös mahdollisuus nähdä tuttuja. Kuulumisten vaihdon jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään keskustelemaan, miten saamelaisuus näkyy kaupunkilaisarjessa. Ikähaitari oli vauvasta áhkkuun, nuorin osallistuja nukkui päiväunet keskustelun aikana.

elsa

Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia arjen kokemuksia. Lapsiperheet korostivat, miten tärkeä tuki saamenkieliset palvelut ovat lasten saamen kielelle. Jutellessa huomasimme, että saamenkielistä varhaiskasvatusta on ollut saatavilla jo pidempään, jos on hoksannut hakea hoitopaikkaa tietämältään saamenkieliseltä perhepäivähoitajalta. Saamenkieliset varhaiskasvatuspalvelut eivät olekaan niin uusi asia Rovaniemellä!

Lapsiperheiden palveluiden lisäksi ihmisiä puhuimme ikäihmisten palveluista. Monen keskustelijan iäkkäät vanhemmat asuvat saamelaisalueella, mutta käyttävät Rovaniemellä Lapin keskussairaalan palveluita. Huolta herätti erityisesti saamenkielisten muistisairaiden pärjäämisestä ja toisaalta se, miten saamenkielinen potilas voi ilmaista itseään erilaisten toimenpiteiden yhteydessä tai vakavien sairaskohtauksen sattuessa. Keskusteluissa heräsi myös kysymys keskustelijoiden omasta tulevaisuudesta: moni on ehtinyt asua Rovaniemellä suurimman osan elämästään eivätkä suunnittele muuttavansa pois tutusta kaupungista vanhoilla päivillään. Millaisia palveluita silloin tarvitaan ja millä kielellä?

Keskusteluja ja kuulumisten vaihtoa jatkoimme ruokapöydässä. Hyvän ruuan ja mielenkiintoisen keskustelun lisäksi yksi illan tärkeimmistä anneista oli kokoontuminen yhteen kaupungin kiireiden keskellä. Oli mukava kokoontua yhteen nauramaan saameksi. Kiitos kaikille mukavasta illasta! Kevään aikana järjestämme keskustelutilaisuudet myös muissa kaupungeissa.

Govat/Kuvat Tarja Porsanger